ONNEA SUOMI 100 VUOTTA!

Oi maamme Suomi synnyinmaa…Kajahtaa jälleen kansan suusta joulukuun 6. päivänä. On lottovoitto syntyä Suomeen, sanotaan, vaikka se ei aina siltä tuntuisikaan! Itsenäisyyspäivänä me kuitenkin nostamme siniristilipun salkoon, sytytämme kaksi sinivalkoista kynttilää ikkunalaudalle ja olemme kiitollisia itsenäisestä kotimaastamme, joka tänä vuonna täyttää 100 vuotta.

Tänä vuonna itsenäisyyspäivä huipentaa Suomen satavuotisjuhlavuoden. Joukossamme on vielä vajaa 1000 suomalaista, jotka eivät syntyneet itsenäiseen Suomeen.  He näkivät päivänvalon Suomen suurruhtinaskunnassa, joka oli vuodesta 1808 alkaen autonominen osa Venäjän keisarikuntaa. Itsenäinen Suomi syntyi 6. joulukuuta 1917.

Joulukuun 6. päivää on vietetty itsenäisyyspäivänä vuodesta 1919 alkaen. Vuodesta 1929 alkaen itsenäisyyspäivä on ollut lakisääteinen ja palkallinen vapaapäivä. Vuonna 1937 puolestaan säädettiin laki, jonka mukaan itsenäisyyspäivää vietetään yleisenä juhla- ja vapaapäivänä eli mikäli itsenäisyyspäivänä joutuu töihin, saa korotettua palkkaa sunnuntaityön tapaan.

Siniristilippumme, sulle valan vannomme…

Suomalainen itsenäisyyspäivän vietto on ollut kautta aikojen hiljaisen harrasta. Sodista selviytyminen ja kiitollisuus edesmenneiden sukupolvien, ja vielä elossa olevien sotaveteraanien, uhrauksia kohtaan on monen kansalaisen mielessä juuri itsenäisyyspäivänä.

Virallisen itsenäisyyspäiväjuhlinnan meillä hoitaa valtion ylin johto, yliopistojen opiskelijat ja erinäiset muut yhteisöt juhlajumalanpalveluksissa, sotilasparaateissa, sankarihautojen soihtukulkueissa ja muissa päivään kuuluvissa juhlallisuuksissa. Heidän lisäkseen virallisesta juhlinnasta pääsee nauttimaan kourallinen kansalaisia, jotka ovat saaneet kutsun linnan juhliin.

Nyt juhlitaan oikein olan takaa ja aloitetaan jo viikkoa ennen…

Itsenäisyyspäivää edeltävä viikko on täynnä erilaisia kunnianosoituksia isänmaalle taiteesta jääkiekkoon. Valtakunnallista Suomi 100 – juhlaa vietetään 2.12. Oulussa mm. musiikin, tanssin ja sirkuksen merkeissä. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja puoliso, rouva Jenni Haukio kunnioittavat juhlaa läsnäolollaan ja kansalaiset voivat seurata juhlintaa kello 19.00 alkaen TV1:llä.

Luminous- valotaideteoksilla valaistaan ikonisia kohteita ympäri maata, harvaan asuttua pohjoista Lappia myöten, missä alueelle merkityksellisestä ja pyhästä paikasta, Saana-tunturista, tehdään uniikki valotaideteos. Valaistava alue on 2,5 milj. neliömetriä ja sitä voi ihailla Suomen lisäksi myös Ruotsin ja Norjan puolelta. Muita valotaideteoskohteita ovat mm. Olavinlinna, Turun linna ja Näsinneula.

Helsingin Kasarmintorilla paljastetaan 30.11. Talvisodan kansallinen muistomerkki, joka on kuvanveistäjä Pekka Kauhasen työ ”Valon tuoja”.

Ja ei kai Suomessa voi itsenäisyyttä juhlia ilman jääkiekkoa: SM-liigan ottelutkin pelataan viikon ajan 100-vuotisteeman alla.

Ja aattona etkoillaan…

Itsenäisyyspäivän aatto, tiistai 5.12. on täynnä tapahtumia ympäri Suomea.

Viralliset ensin! Eduskunta kokoontuu juhlaistuntoon kello 12.00 ja klo 18.00 satavuotisjuhla julistetaan virallisesti alkaneeksi Helsingin kauppatorilla.

Juodaan päiväkahvit yhdessä! Kutsu kaveri kahville, tarjoa kahvit henkilökunnalle ja/tai asiakkaille sinivalkoisessa teemassa.

Liputetaan ja valaistaan! Samaan aikaan siniristiliput nousevat salkoon kaikkialla Suomessa ja sinivalkoiset valot syttyvät pimenevässä talvi-illassa. Lippu liehuu saloissa itsenäisyyspäivän iltaan kello 22.00 saakka ja juhlavalaisu vielä seuraavaan aamuun asti. Huom! kotisalkoonkin nouseva lippu täytyy valaista kunnolla öiseen aikaan!

Lauletaan yhdessä! Kaikki Suomen karaokeravintolat on haastettu mukaan tempaukseen, jossa lauletaan yhdessä karaoketaustojen säestyksellä ja esilaulajien tuella Jukka Kuoppamäen Sininen ja valkoinen sekä Kari Tapion tunnetuksi tekemä Olen suomalainen. Näiden päätteeksi kunnioitetaan satavuotista itsenäisyyttä laulamalla Maamme-laulu. Viiniposti puolestaan haastaa kaikki lukijansa yhtymään lauluun kello 21.00 missä sitten ikinä olettekin.

Sitten koittaa se itse juhlapäivä…

Perinteisesti nostamme tänäkin itsenäisyyspäivänä salkoon siniristilipun, ellei se jo liehu siellä valaistuna yön jäljiltä, ja sytytämme kynttilät kodeissa ja/tai sankarihaudoilla muistellen sodissa kaatuneita. Sodista selviytyminen ja kiitollisuus edesmenneiden sukupolvien ja vielä elossa olevien sotaveteraanien uhrauksia kohtaan on monen kansalaisen mielessä juuri itsenäisyyspäivänä.

Itsenäisyyspäivän ehdoton must on monelle mm. Tuntematon sotilas -elokuva; se tulee joka vuosi televisiosta yhtä varmasti kuin itsenäisyyspäivä. Tänä vuonna Tuntematonta katsotaan luultavasti myös elokuvateattereissa, joissa pyörii parhaillaan kolmas versio Väinö Linnan ikonisesta teoksesta Aku Louhimiehen ohjaamana.

Ja illalla tietysti ovat ne pukujuhlat eli itsenäisyyspäivän vastaanotto Presidentinlinnassa, jonne jokainen pääsee osallistumaan kotisohvalta käsin.

Juhlitaan kotona tai kylässä, yksin, kaksin tai seurassa

Kun valtiovalta ja muut silmäätekevät juhlivat, ei ole synti tyytyä seuraamaan päivän tapahtumia televisiosta ja radiosta. Ei tarvitse välittää tuiskuttaako ulkona lunta tai vettä, eikä tarvitse hikoilla ahtaissa linnansaleissa ja ihmistungoksessa. Kotona on mukava juhlia yksin, perheen tai ystävien kanssa ja seurata linnanjuhlia.

Mutta sitä ennen syödään yhdessä. Juhlapäivän kunniaksi valmistetaan kunnon juhla-ateria ja skoolataan kuohuvalla isänmaalle. Satavuotisjuhlien merkeissä keittiömestarit Kim Palhus ja Arto Rastas ovat suunnitelleet ihan oman Suomi 100 – menun, jonka reseptit löytyvät täältä tai täältä.

Suomi 100 Menu

Suomalaiset suupalat:

Riimisuolattua naudanfileetä, tyrnihilloa

Metsäsienisalaattia ruissipsillä

Piparjuurimoussea ja savustettua muikkua, kirjolohenmätiä

Puolukkapulla

o o o

Tervamarinoitua lohta,

tillikurkkuja ja vihreää perunasalaattia

o o o

Karitsan ulkofileetä,

kauralla täytetty kaalikääryle, lammasmakkaraa ja maustepippurikastiketta

o o o

Britakakku

Jos menu tuntuu liian monimutkaiselta, siitähän voi valmistaa vain jonkun osan tai valmistaa ihan mitä tahansa muuta herkkua. Tärkeintä on juhlamieli ja yhdessäolo.

Satavuotiaan itsenäisyyspäivä huipentuu Suomen pääkaupungin yllä sinivalkoiseen ilotulitukseen. Tietoa oman paikkakuntasi tapahtumista ja kaikkea juhlintaan liittyvää infoa löydät Suomi100 – sivustolta: www.suomifinland100.fi

Juhlavaa syntymäpäivää Suomi-neito!

Valitsimme Suomen kunniaksi myös juhlaan sopivat viinit. Alla lista niin kuohuvista, punaisista, valkoisista kuin makeista viineistä, joilla voit kruunata itsenäisyyspäivän juhlasi!

Kuohuvat

Charles Heidsieck Réserve Champagne Brut

Maailman palkituimpiin kuuluva multi-vintage samppanja! Tämä samppanja sopii juotavaksi sellaisenaan, ostereiden, foie gras’n, pata negra-kinkun, katkarapujen tai kypsien juustojen kera.

Perelada Reserva Cava Brut

Kuiva ja melko runsas maku, jossa paahteisia ja sitruunaisia sävyjä. Kermaiset kuplat. Sopii erinoimaisesti aperitiiviksi ja seurusteluun. Hyvä kumppani myös tapaksille ja salaateille. Viini on pärjännyt lukuisissa kilpailussa mm. hopeaa Vuoden Viinit- kilpailussa!

Punaviinit

Gaja Promis

Bolgherin tumman maaperän viini, jossa yhdistyvät Merlot- ja Syrah-rypäleiden eleganssi ja pehmeys sekä Sangiovesen hyvä rakenne. Promis-nimi viittaa lupaukseen ja toivoon koskien Bolgherin maaperää ja sen mahdollisuuteen tuottaa erinomaisia viinejä

Marque de Casa Concha Merlot

Täyteläinen ryhdikäs viini, jonka tuoksussa mustaherukkaa, kypsiä luumuisia aromeita ja paahteisuutta. Runsas maku, jossa mausteisuutta ja tammen tuomaa savuisuutta. Pehmeät tanniinit, jotka kantavat maun pitkään ja antavat viinille ryhtiä. Suosittelemme riistan, lampaan tai punaisen lihan seuraksi.

Valkoviinit

de Ladoucette Pouilly-Fumé

Hieno kala- ja äyriäisviini johtavalta Pouilly-Fumé -tuottajalta! Viininteossa ei ole käytetty tammea, jotta sauvignon blanc -rypäleistä valmistettu viini säilyttäisi raikkaan ja runsaan aromikkuutensa.

Emiliana Signos de Origen La Vinilla

Täyteläinen ja pehmeä luomuviini Chilestä, jonka tuoksussa erottaa passionhedelmän ja eksoottisten hedelmien aromeja. Viinissä on paljon kukkeutta sekä pehmeää pähkinäisyyttä.
Maussa on hedelmäisiä vivahteita, johon tammikypsytys tuo pyöreää täyteläisyyttä ja kermaisuutta. Runsas ja tasapainoinen viini, jolle elegantti hapokkuus antaa pitkän ja miellyttävän jälkimaun.
Loistava viini savustetun lohen ja täyteläisten kalaruokien seuraan. Erinomainen vaalean lihan kumppaniksi.

Jälkiruokaviinit

Graham’s Late Bottled Vintage Port

Tämä mustasävytteinen, intensiivisen marjainen, taatelinen ja viikunainen makea portviini ja suklaa – voiko ihanampaa hemmottelua kuvitellakaan? Myös sinihomejuustoille ja voimakkaille kypsytetyille juustoille

Kuvat: Suomi100/Leena Koskela, Valtioneuvosto Suomi 100 -kuvapankki

Teksti: Sirpa Lauttamus-Ahola, viinisuositukset: Viiniposti