Viinityypit

Tunnetko jo eri viinityypit? Punaviinit, valkoviinit, roseeviinit, kuohuviinit, samppanjat sekä sheryyt, portviinit ja madeirat? Opi näistä kaikista Viinipostista ja löydä suosikkisi!

Punaviinit

  • Punaviinit valmistetaan tummista rypälelajikkeista ja käytetään joko terästankeissa tai myös tammitynnyreissä.
  • Laadukkaat punaviinit kypsytetään aina erikokoisissa tammitynnyreissä. Joissakin edullisissa punaviineissä saatetaan käymistankkiin lisätä tammenlastuja antamaan tynnyrikypsytyksen makua.
  • Punaviineistä ei ilmoiteta makeusasteita, vaan ne luokitellaan kevyiksi, keskitäyteläisiksi, täyteläisiksi tai erittäin täyteläisiksi suutuntuman, tanniinisuuden, hapokkuuden, alkoholipitoisuuden ja värin perusteella.
  • Punaviineille on tyypillistä tanniinisuus eli tietynlainen suussa tuntuva karvaus. Tanniineja liukenee viiniin rypäleiden kuoresta ja siemenistä. Myös tynnyristä, jossa viiniä kypsytetään, irtoaa viiniin tanniinia. Tanniinisuus pehmenee viinin vanhetessa.

 

Kevyitä, hedelmäisiä punaviinejä:

  • Ranskan beaujolais, edullinen côte-du-rhône, Alsacen pinot noir ja edulliset Burgundin pinot noirit
  • Italian bardolino, valpolicella
  • Ruoka: kylmät lihaleikkeleet, pateet, rasvainen kala ja vaaleat liharuoat.

 

Keskitäyteläisiä, notkeita punaviinejä:

  • Monet merlot-viinit
  • Edulliset ranskalaiset bordeaux- ja burgundiviinit
  • Moni Italian chianti ja barbera
  • Mm. monet Espanjan Riojan viinit
  • Australialaiset Coonawarran viinit
  • Ruoka: paistetut liharuoat, riistalinnut, grillatut kasvikset, sienet ja juustot.

 

Täyteläisiä punaviinejä:

  • Australian parhaat shiraz- ja cabernet sauvignon- viinit
  • Italian barolo ja barbaresco
  • Nk. supertoscanalaiset IGT- viinit Italiasta
  • Ranskan Rhônen châteauneuf-du-pape, hermitage
  • Useita viinejä Espanjasta ja Portugalista
  • Monet Etelä-Afrikan pinotage-viinit
  • Kalifornian muhkeat zinfandelit
  • Argentiinan parhaat malbecit
  • Ruoka: Tuhdit/mausteiset liharuoat: riista, pihvit, padat, grillattu lammas.

 

Valkoviinit

  • Valkoviinit valmistetaan pääsääntöisesti vaaleista rypäleistä. Ne nautitaan yleensä nuorina, mutta jotkut hapokkaat ja makeat viinit saattavat kestää vuosien varastointia.
  • Valkoviinejä kypsytetään myös tammitynnyreissä, joka tekee sen rakenteesta pehmeämpää ja syventää viinin väriä.
  • Valkoviinit ovat kuivia (jäännössokeria 0-9 g/l), puolikuivia (9-12 g/l), puolimakeita (12–45 g/l) ja makeita (yli 45 g/l). Valkoviinin makeus on peräisin kypsistä rypäleistä, joiden sokerista suurin osa muuttuu alkoholiksi käymisen aikana. Sokeria, joka jää viiniin, kutsutaan jäännössokeriksi.

 

Kuivia, kevyitä, raikkaan hapokkaita ja hedelmäisiä valkoviinejä:

  • Ranskan Loiren sancerre ja pouilly-fumé ja muut tammittamattomat sauvignon blanc – viinit
  • Ranskan chablis ja monet Bordeaux’n valkoviinit, Etelä-Ranskan vin de pays – viinit
  • Italian soave, frascati, pinot grigio
  • Portugalin vinho verde
  • Kreikkalaiset valkoviinit
  • Jotkut Pohjois-Espanjan viinit
  • Ruoka: kevyet kala- ja äyriäisruoat, kylmät alkuruoat, pastat ja wokit

 

Kuivia, kevyehköjä tai keskitäyteläisiä valkoviinejä:

  • Sémillon-, Chenin blanc-, Pinot blanc- ja Albariño – rypäleestä valmistetut viinit
  • Burgundin perusvalkoviinit ja muut Ranskan tammittamattomat chardonnay – viinit
  • Ruoka: rasvaiset kalat mm. lohi, äyriäiset, vaaleat liharuoat

 

Kuivia, aromikkaita, kukkaisia tai mausteisia viinejä:

  • Gewürztraminer-, Viognier-, Pinot gris- ja Riesling – rypäleistä valmistetut viinit
  • Monet Itävallan viinit
  • Dry muscat – viinit
  • Kreikan retsina
  • Argentiinan Torrontes – rypäleestä valmistetut viinit
  • Ruoka: aasialaistyyppiset ruoat, kala- ja äyriäisruoat

 

Kuivia, täyteläisiä valkoviinejä:

  • Ranskan Burgundin, Rhônen ja Gravesin parhaat viinit
  • Uuden maailman parhaat chardonnayt
  • Espanjan parhaat Riojan viinit
  • Alsacen vendange tardive (myöhään korjatuista rypäleistä) – viinit
  • Ruoka: hienostuneet kala- ja äyriäisruoat ja vaaleat liharuoat

 

Makeita valkoviinejä:

  • Uuden maailman late harvest – ja botrytis – viinit
  • Monet Saksan spätlese- ja auslese – viinit
  • Kaikki Saksan beerenauslese- ja trockenbeerenauslese – viinit
  • kaikkien viinimaiden eiswein
  • Ranskasta sauternes, barsac, monbazillac
  • Italian vin santo ja passito de pantelleria
  • Unkarin 3 puttonyoksen tokajit
  • Ruoka: jälkiruoat ja jotkut juustot

 

Rosé- viinit

  • Rosé-viiniä valmistetaan tummista rypäleistä lähes kaikissa viinimaissa, ja monista eri rypälelajikkeista.
  • Rosé-viini valmistetaan enimmäkseen kuorikontaktimenetelmällä eli rypäleiden kuoret ovat lyhyen ajan mukana käymismehussa.
  • Viinin väri syntyy rypäleen kuoresta ja vaihtelee vaaleasta tummahkoon rypäleestä ja kuorikontaktiajasta riippuen.
  • Nk. saignée-menetelmässä osa punaviinin valmistukseen käytettävästä rypälemehusta valutetaan rypälemassasta ja siitä valmistetaan rosé-viiniä.
  • Mm. Yhdysvalloissa ja Australiassa rosé- viiniä valmistetaan myös valko- ja punaviiniä sekoittamalla, mutta EU- maissa se on kielletty. Poikkeuksena rosé- samppanja.
  • Rosé- viinit juodaan nuorina ja ne sopivat hyvin kevyiden ruokien kyytipojaksi ja seurusteluun.

Kuohuviinit

  • Kuohuviini tekee juhlan. Juoman kepeät kuplat ovat omiaan nostamaan ilon pintaan ja irrottamaan ihmisen arjen yläpuolelle.
  • Onnittelumaljana ja tervetuliaismaljana sen asemaa on vaikea horjuttaa. Kuohuviini valitaan myös yhä useammin koko aterian juomaksi. Esimerkiksi kuiva tai puolikuiva kuohuviini sopii hyvin kevyiden, ei kovin rasvaisten kala-, kana- ja äyriäisruokien kanssa. Makeat ja puolimakeat kuohuviinit jälkiruokien kanssa.
  • Kuohuviinit ovat yleensä valkoviiniä, joka sisältää hiilihappoa eli hiilidioksidia, joka syntyy luonnollisena sivutuotteena hiivan muuttaessa sokeria alkoholiksi käymisen yhteydessä. Rosé- kuohuviinien pohjana on rosé – viini, poikkeuksena samppanja.
  • Kun viini käy toisen käymisen suljetussa tilassa, pullossa tai tankissa, hiilidioksidi ei pääse ulos vaan hajoaa viiniin ja jää sinne ikään kuin vangiksi ja kun pullo avataan, se ampaisee vapauteen ja tekee viinistä kuohuvaa, kuplivaa, poreilevaa, pirskahtelevaa.
  • Yleisin kuohuviinien valmistustapa, samppanjaa lukuun ottamatta, on tankkikäyminen. Laadukkaampia kuohuviinejä valmistetaan myös samppanjamenetelmällä eli pullokäymisellä. Edullisia kuohuviinejä valmistetaan myös nk. injektiomenetelmällä, jossa viiniin pumpataan hiilidioksidia.
  • Kuohuviinejä valmistetaan kaikissa viinimaissa, mutta myös Suomessa, missä se tehdään marjoista sekä teollisesti että pienten tilaviiniyrittäjien tiloilla ympäri maata.
  • Kuohuviinin valinnassa ratkaisevat juhlan luonne, vieraat ja viimekädessä kukkaro.
  • Kun vierasjoukko on suuri, esimerkiksi onnittelumaljaksi on varminta valita puolikuiva kuohuviini, sillä monista kuiva kuohuviini tuntuu liian hapokkaalta.
  • Kun kutsut kotiin ystäviäsi, joiden makutottumukset tiedät, olet vapaampi valinnoissasi. Onko se sitten samppanjaa vai kuohuviiniä, kuivaa vai makeaa, on sinun valintasi.
  • Ystäväkutsuilla pieni kuohuviinipullo jokaisen käteen pillillä varustettuna on mukavan rento ja trendikäs vaihtoehto tervetulomaljana.
  • Hyvä ratkaisu juhlien kuohuviinitarjoilussa on magnum-pullo (1,5 l), jossa on kaksi kertaa enemmän viiniä kuin tavallisessa pullossa.
  • Kuohuviinit ovat täysin kuivia (Extra Brut), erittäin kuivia (Brut), kuivia (Extra Sec/Extra Dry/Trocken/Seco), kuivahkoja (Sec/Trocken/Secco), puolikuivia (Demi-sec/Halbtrocken/Medium Dry) ja makeita (Doux/Sweet/Dolce). Brut Nature on käytännössä sokeriton.

 

Kuohuviinien kuningatar samppanja

  • Kuohuviineistä kuuluisin, arvostetuin ja kallein on samppanja, jota valmistetaan vain Champagnen alueella Ranskassa.
  • Kaikki kuohuviini ei siis ole samppanjaa, mutta samppanja on kuohuviiniä.
  • Samppanja valmistetaan aina perinteisellä pullokäymis- eli samppanjamenetelmällä (méthode champenoise, méthode traditionelle tai méthode classique). Tätä ei kuitenkaan merkitä etikettiin, koska se on itsestään selvyys Champagnessa.
  • Rosé-samppanja valmistetaan lisäämällä samppanjaan viimeisessä vaiheessa Champagnen alueen punaviiniä. Jotkut valmistajat käyttävät myös nk. saignée- menetelmää, jossa punaisten rypäleiden kuoret saavat olla muutamia tunteja kontaktissa käymismehun kanssa.
  • Samppanjatyypit luokitellaan mm. makeusasteen mukaan: sokeriton (Brut Nature), täysin kuiva (Extra Brut), erittäin kuiva (Brut), kuiva (Extra Sec), kuivahko (Sec), puolikuiva (Demi –sec) ja makea (Doux).
  • Samppanjatyyppejä/tyylejä ovat lisäksi mm. vuosikerraton eli vakiosamppanja (non vintage), vuosikertasamppanja (vintage/millésimé), rosé , blanc de blancs (vain valkoista chardonnayta), blanc de noirs ( vain punaisia pinot noir, pinot meunier), cuvée de prestige (samppanjatalojen luksussamppanja).

 

Kuohuviinin ja samppanjan makeusastemerkinnät/sokeria g/l

Sokeriton                         Brut Nature     <3

Täysin kuiva                   Extra Brut          0-6

Erittäin kuiva                Brut                       <12

Kuiva                                  Extra Sec            12–17

Kuivahko                          Sec                         17–32

Puolikuiva                       Demi – sec        32–50

Makea                               Doux                     yli 50

Sherry, portviini ja madeira

  • Sherryä on usein pidetty vähän ”mummojuomana”, mutta kuiva sherry sopii useiden keittojen kanssa.
  • Se on loistava tapas- viini ja makeat versiot hienoja jälkiruuan seuralaisia.
  • Portviini on nostanut profiiliaan meilläkin, onhan se mainio juustojen seuralainen ja sopii myös mm. suklaisille jälkiruuille.
  • Sellaisenaan nautittuna portviinin kanssa maistuvat esimerkiksi pähkinät ja kuivatut hedelmät.
  • Madeira on todella unhoon jäänyt juoma, vaikka sen kuivat versiot toimivat sherryn tapaan keittojen ja tapas- ruokien kumppanina.
  • Makeaa madeiraa voi tarjota kakkujen ja suklaajälkiruokien kanssa.