HOTELLI PUNKAHARJUN RAVINTOLASSA LUONTO TULEE LAUTASELLE JA LASIIN

Jos Suomessa järjestettäisiin kilpailu parhaasta sieniravintolasta, Hotelli Punkaharjun ravintola olisi vahva voittajaehdokas. Ravintolan keittiössä nimittäin sieni ei ole vain yksi raaka-aineista, vaan Se Raaka-aine, jolla asiakkaiden makunystyröitä hemmotellaan, ei vain ruokapöydässä vaan myös baaritiskillä. Ja sienimetsäänkin heidät viedään. Sienet kaikissa muodoissa ovat tämän uuteen lentoon lähteneen, idyllisen hotelli-ravintolan tavaramerkki. Mutta on se paljon muutakin.

Elokuun lopulla Hotelli Punkaharjun ravintolasalissa eletään vilkkaan kesäsesongin taitekohtaa. Tulin tapaamaan Hotelli Punkaharjun keittiömestaria Mikko Lahtista, mutta käy ilmi, että verkkaisesta tunnelmasta huolimatta lounaasta olisi tulossa varsin vilkas ja häntä tarvitaan vielä hetki keittiössä.

Toivon, että ehtisin tavata pikaisesti myös Hotelli Punkaharjun uuden yrittäjän Saimi Hoyerin. Hänellä on hotellin johtamisen ja markkinoinnin puitteissa tuhat rautaa tulessa. Vierailupäivänäni on myös käynnistymässä vuoden toinen sienikurssiviikonloppu, jolloin sieniharrastuksestaan tunnettu Saimi vie sienestäjät metsään ja asiantuntijat opastavat heitä kädestä pitäen sienestyksen ja sienien saloihin. Päivän päätteeksi nautitaan keittiömestarin sienellinen illallinen.

Päästäkseni asian ytimeen eli keittiömestari Lahtisen ruokatuotteeseen, päätän odotellessani syödä lounasta hotellin hulppeassa ravintolassa, jossa lounasta tarjoillaan kesä aikana joka päivä. Syyskuun alusta ravintola on auki perjantaista sunnuntaihin ja lounasta tarjotaan lauantaina ja sunnuntaina.

Kaksiosaisen ravintolan pääsalissa pöydät on katettu valkoisin liinoin. Korkeus ja suuret ikkunat tekevät tilasta avaran ja juhlavan oloisen. Mustat tuolit jämäköittävät sopivasti vaaleaa yleisilmettä. Näen sieluni silmin kuinka tänne sopisivat pyörähtelemään yhtä hyvin häävalssia tanssiva morsiuspari kuin riemulliset syntymäpäiväseurueet juhlapuheineen. Väkeä tähän ravintolaan mahtuu jopa 110 henkeä.

Salista pääsee valoisaan, hieman rennompaan kuistimaiseen tilaan, josta näkymät mäntymetsään ja sen takana siintävälle järvelle ovat kuin luonnon tervetulotoivotus alkavalle aterialle. Aivan uutta on Harjun terassi, iso ulkoterassi, jossa on kesäisin mahdollisuus ruokailla tai nauttia lasillinen sään niin salliessa.

Lounaspöydässä ovat maut kohdillaan

Lounas tarjotaan seisovasta pöydästä, joka sijaitsee ravintolasalin toisessa päädyssä. Vastapäisen seinän ikkunaverhot kiinnittävät yhtäkkiä huomioni. Ne näyttävät jotenkin tutuilta. Myöhemmin käy ilmi, että verhot ovat Vallila Interiorin hotellille suunnittelemat ja kuosi on peräisin Punkaharjun kansallismaisemaa esittelevästä opetustaulusta, joita (vielä minunkin aikanani) käytettiin kouluissa. Yksi monista pienistä sisustuksellisista yksityiskohdista, joihin törmää kaikkialla.

Lounaspöydän tarjonta ei ensi silmäyksellä näytä kovin runsaalta. Mutta eihän nyt ollakaan ruotsinlaivalla. Pieni on kaunista ja yleensä myös haastavaa ja myös maut joutuvat tiukempaan sihtiin.

Päivän keitto on samettisen pehmeä soseutettu palsternakka-omenakeitto, jonka hieman makeahkoa makua omena raikastaa mukavasti. Ilmeisesti tarjolla ollut palsternakka-pinaatti-omena-sieniseos olisi ollut tarkoitus laittaa sosekeiton sekaan. Söin sen ihan sellaisenaan. Ja hyvää oli.

Kuten myös talon nimikkosienipatee, jossa totisesti maistui aidosti sieni.  Saimin omassa nimikkosienisalaatissa sekasienet ovat kunniassaan. Salaatin rakenne on rouhea ja maukas. Raikkaan vihersalaatin kastikkeena on vitamiinirikas tyrnipohjainen vinaigrette. Lisäksi kasvisvalikoimassa on kovin trendikkäitä pikkelöityjä kasviksia mm. kukkakaalia ja porkkanaa.  Olisiko kukkakaalissa hieman liikaa etikkaa? No, makuasia.

Kalan ystävänä ilahdun nähdessäni pöydässä monenlaista villikalaa mm. graavattua siikaa, joka on saatu pysymään kiinteärakenteisena ja jonka kylkeen on tarjolla hernepyreetä. Savumuikut kuuluvat asiaan ja aivan uudenlainen makuelämys on tuoreella fenkolilla terästetty särkimousse. Lihaisiin nautintoihin löytyy palvattua possua miellyttävän ohuina viipaleina kuusenkerkkämajoneesin kanssa ja mehevää Hauhalan hanhipateeta, joka tarjotaan sipulihillokkeen kera.

Kattilassa höyryävät voilla ja tillillä kruunatut perunat ja korissa on vielä valikoima tuoretta leipää ja voita. Mitäpä sitä matkamies muuta kaipaisi. Paitsi tietysti jotain makeaa kahvin tai teen kanssa aterian päätteeksi. Nyt siellä on mehevää mustikkapannukakkua.

Kun tämän pöydän antimet on nauttinut, lasillinen viiniä tai paikallista olutta palanpainikkeena, ei voi muuta kuin todeta, että oikein riittävä valikoima. Ja maut, ne ovat kohdallaan ja pääosassa. Keittiömestaria täytyy onnitella, kun tapaamme.

Unelman kimppuun rohkeudella, riskillä ja rakkaudella

Lounaan jälkeen on vielä aikaa katsella vähän ympärille kuinka paikka on muuttunut sitten viime vierailuni. Ja onhan se. Kaunis, vaaleanpunainen pitsihuvilamainen rakennus valkoisine ikkunanpuitteineen ja puukoristeineen on herännyt uuteen elämään. Ja siitä on kiittäminen tuota punatukkaista kiharapäätä, joka juuri parhaillaankin taitaa ravintolasalissa kertoa lounasseurueelle miksi Punkaharjulle kannattaa, ja pitää tulla. Arvelisin.

Hotellin johtaja, emäntä tai pikemminkin hengetär Saimi Hoyer on asunut pitkään ulkomailla, säteillyt mallimaailman huipulla ja Suomeen palattuaan tehnyt edelleen monipuolista uraa muodin parissa ja kirjoittajana sekä puhujana. Matkailuyrittäjä hänestä tuli viime vuoden alussa, kun hänen rakkaissa lapsuudenmaisemissaan Punkaharjulla sijaitseva Valtionhotelli, Suomen vanhin majoitusliike, tuli myyntiin ja Saimi miehensä Thomas Hoyerin kanssa päätti ostaa kiinteistön.

Punkaharjun luonnonsuojelualueella sijaitseva hotelli oli jo 1970-luvulla purku-uhan alla, mutta silloin kunta päätti lopulta pelastaa hotellin, joka remontoitiin perusteellisesti Museoviraston valvonnan alla. Seuraavien vuosikymmenten aikana hotelli pääsi uudelleen ränsistymään. Tällä kertaa apuun riensi Saimi, joka riskillä, rohkeudella ja rakkaudella lähti kunnostamaan hotellikompleksista ainutlaatuista luontomatkailukohdetta. Perusteelliset korjaustyöt aloitettiin jälleen, myös nyt Museoviraston tarkan silmän alla, ja yhteistyössä paikallisten rakennus-alan yrittäjien kanssa. Arkkitehti Iiro Mikkola teki uudistussuunnitelman ja sisustuksen ilmeestä ja kaikista riemastuttavista yksityiskohdista vastasi Saimi hyvän ystävänsä Petri Salmelan kanssa.

Elokuussa 2017 rakennuksen yleisilme on viihtyisä ja hyvin hoidettu. Myös toiminnallisuuteen on kiinnitetty huomiota pienten muutosten muodossa. Sisustuksen värimaailma on raikas, mutta samalla rauhoittava. Tyyli on moderni, mutta rakennuksen iän ja luonteen huomioon ottava. Yhdellä sanalla: kotoisa.

Anteeksi baarimestari, drinkissäni on sieniä

Kierroksen jälkeen nappaan juttukumppanikseni Max Kallisen, jolla on takana ensimmäinen kesä Hotelli Punkaharjun ravintolassa ravintolapäällikkö Stiina Muikun oikeana kätenä. Utelen tietysti ensimmäisenä, että kuinka helsinkiläispoika on viihtynyt Itä-Savon korvessa?

─ Loistavasti. Kesä on ollut todella tapahtumarikas ja vilkas. Työyhteisö on tosi mukava ja yhteen hitsautunut, vaikka ollaan kaikki vähän eri puolelta Suomea. Ja työskentelypuitteethan ovat ihan mahtavat.  Ei kai tämän parempaa työpaikkaa voi ollakaan.  Olen ihan rakastunut tähän paikkaan. Ja oma rakaskin löytyi kesän aikana Savonlinnasta, Max tunnustaa nauraen. No eipä siis ihme, että Max on jo lupautunut Punkaharjulle myös syksyn ja talven keikoille ja seuraavaan kesäsesonkiin.

Max haluaa esitellä minulle piharakennuksessa toimivan Puodin, jossa myydään matkatuliaisiksi sopivia paikallisia tuotteita mm. koruja, puuesineitä, paikallisia ruokaherkkuja ja ruoka- ja luontokirjoja. Saimi Hoyerin Ja Petri Salmelan sienikirja ja viime kesänä hotellissa keittiömestarina toimineen Sami Tallbergin villiruokakirja kuuluvat itse oikeutetusti valikoimaan.

Elokuun sää on melkoisen vilakka, kun kipitän takaisin hotellin lämpöön. Max esittelee minulle ravintolan viinilistaa, joka koostuu pääasiassa vanhan maailman viineistä. Baarin valikoima on suppea, mutta kattava. Ja trendikäs, Kyrö Distilleryn Napue, Koskue ja Juuri näyttävät löytyvän hyllystä. Myös paikallista Mustan virran panimon olutta on tarjolla pulloittain.

Max kysyy haluaisinko maistaa jonkin talon drinkin lämmikkeeksi. Tutkin drinkkilistaa, joka on baarimestari ja cocktail-kirjailija Jarkko Issukan käsialaa. Hmm, mielenkiintoista. Harjutien skumppa vai Kyrön kerkkäpikkeli? Ei, vaan tietysti Punkaharju-cocktail, sillä siinä on sieniä!

Digestiiviksi hyvin sopivassa drinkissä on H-by-Hine VSOP-konjakkia ja Antica Formula 1L – vermuttia, ripaus sienien pikkelöintilientä ja runsaasti jäitä. Kauniin ruskean juoman viimeistelevät pikkuriikkiset pikkelöidyt kantarellit. Ja jestas sentään mikä makuyhdistelmä syntyy mausteisesta vermutista ja hedelmäisestä konjakista! Ja todistettavasti drinkin koristeet istuivat mainiosti juoman makumaailmaan.

Istun nauttimassa drinkkiäni viihtyisässä, uudessa oleskelutilassa, jossa voi lueskella lehtiä ja/tai nautiskella tosiaankin baarin tai kahvipöydän antimista. Hotellin sisäänkäynnin tuloaulassa oli ennen vastaanotto, nyt siinä on baari ja kahvila. Aikaisemmin paikalla sijainneet saniteettitilat on siirretty majoitustiloihin menevän käytävän varrelle ja vastaanotto ja toimisto ovat saaneet puolestaan uudet tilat käytävän päästä läheltä majoitushuoneita.

Punkaharjulta Mikko löysi luonnon ja eväät huippukeittiölle

Juuri kun olen saanut hörpättyä viimeisetkin pisarat nektaristani, Saimi ja Mikko liittyvät seuraani. Saimi Hoyer on kuin metsänhaltijatar syksyisen ruskan väreissä kiharoitaan myöten, Mikko pitkänhuiskea kuin Punkaharjun hongat ja jotenkin jykevän oloinen muutoinkin.  Mikolla on Saimille aivan tuore uutinen kerrottavana.

Helsingistä kotoisin oleva Mikko Lahtinen päätyi Punkaharjulle viime vuoden elokuussa, kun silloinen keittiömestari Sami Tallberg pyysi häntä avukseen. Mikko tarttui uteliaana mahdollisuuteen kokeilla työskentelyä täysin erilaisessa ympäristössä kuin mihin oli tottunut Helsingin ravintolaelämässä.  Mikko löysi luonnon ja ihastui alueen raaka-ainetarjonnan moninaisuuteen ja laadukkuuteen. Nyt Mikko kertoo Saimille, että Helsingin kämppä on myyty eli Mikosta on varmuudella tulossa vakituinen punkaharjulainen Saimin tapaan.

Kokkaamisesta Mikko innostui yläasteen kotitaloustunneilla ja kiinnostus muuttui aika pian selkeäksi tavoitteeksi: kokiksi hän haluaa. Perustiedot ammattimaisesta ruoanvalmistamisesta Mikko hankki Järvenpään ammattioppilaitoksessa, jossa suoritti ruokapalvelun perustutkinnon. Tutkinto oli ohjattu enemmänkin suurkeittiöpuolelle, mutta ensimmäinen harjoittelu Hotelli Tornissa Helsingissä avasi Mikon silmät näkemään mitä ruoanlaitto voi parhaimmillaan olla.

─ Olen ollut alalla jo 18 vuotta ja saanut työskennellä aika monessa hyvässä ja palkitussa paikassa. Kaikista työpaikoistani on tarttunut mukaan hyviä vinkkejä ja kokemusta. Täällä minulla on ensimmäistä kertaa mahdollisuus toteuttaa aivan oman näköistäni ruokafilosofiaa. Jos sitä nyt miksikään filosofiaksi voi kutsua. Ihan parasta täällä ovat kokin näkökulmasta laadukkaat raaka-aineet, joiden makua pyrin ensisijaisesti kunnioittamaan. Selkeäpiirteisyys ja yksinkertaisuus ovat minun tyyliäni. Ja kaikki tehdään keittiössä itse alusta alkaen, Mikko selvittää sen paremmin itseään kehumatta.

─ Mikko on kyllä ihan turhan vaatimaton. Hänen ansiostaan näissä maisemissa on näin tasokas keittiö kuin meillä on. Olen sentään syönyt aika paljon maailmalla upeita aterioita, mutta esimerkiksi meidän sieniviikonloppujen sieni-illallinen on aivan tajunnan räjäyttävä makumatka. Ja me ollaan sillä valtakunnallisen Ruokamatkailukilpailun finalisteja, Saimi hehkuttaa.

Suomi 100 – vuoden merkeissä järjestettyyn kansalliseen ruokamatkailukilpailuun osallistui 73 tahoa, yrityksiä ja yhteisöjä, jotka ovat innovatiivisia ruokamatkailun edelläkävijöitä. Hotelli Punkaharjun sieniviikonloppu illallisineen on 13 finalistin joukossa. Kilpailun tavoitteena on rohkaista ruokaan ja matkailuun liittyviä verkostoja kehittämään uutta, paikallisuuteen perustuvaa ruokamatkailutarjontaa.

─ Sienet ja luonto ovat meillä niin paikallista antia kuin voi olla. Illallisen sisältö vaihtelee sen mukaan mitä sieniä metsästä löytyy ja yritämme löytää niille parhaat mahdolliset tavat korostaa niiden omaa makua joko suolaamalla, pikkelöimällä, paahtamalla tai paistamalla, toteaa Mikko. Pääseekö hotelli Punkaharjun sieniviikonloppu illallisineen kuuden parhaan joukkoon selviää syyskuun 6. päivä Helsingin kaupungintalolla. Pidetään peukkuja!

Puhtaat, aidot maut vaativat tietysti hyvät, tuoreet raaka-aineet. Hotelli Punkaharjulla kaikki mikä on mahdollista, hankitaan lähituottajilta, kalastajilta, sienien ja marjojen poimijoilta jne. Osittain jopa omasta pihasta, johon on rakennettu kasvihuone, lähinnä yrttien kasvatusta varten.

Mikkoa alueen runsas ja suoraan kasvattajilta tai luonnosta tuleva raaka-ainetarjonta on inspiroinut etsimään uusia tapoja tuoda maut esiin parhaalla mahdollisella tavalla. Jotkut raaka-aineet vaativat enemmän työstämistä kuin toiset. Esimerkiksi sienien makumaailman Mikko kokee varsin haastavaksi, mutta kiehtovaksi.

Mikko Lahtisen rauhallisen ulkokuoren sisällä taitaakin piillä melkoinen perfektionisti kokiksi, sillä hänen hakemansa puhdaslinjaisuus lautasella on huomattavasti haastavampaa kuin ylenpalttisuus. Vuoden alussa Mikko otti vastaan myös aivan uudenlaisen henkilökohtaisen haasteen ja osallistui ensimmäistä kertaa elämässään Vuoden Kokki – kilpailuun muiden keittiögurujen rinnalla ja selvisi oitis semifinaaliin saakka.

─ Me tehdään Mikon kanssa tosi hyvää yhteistyötä. Hän on vienyt ruokatuotteemme aivan upealle tasolle, tekee ihan omannäköistä keittiötään, juuri sellaista kuin haluaa, mutta on toisaalta täysin sitoutunut meidän yhteiseen tekemiseen ja päämäärään, Saimi kiittää.

Koko Punkaharjun Saimi

Kun puhumme läpi lähialueen tuottajia, kysyn leikilläni Saimilta, etteikös hän itse poimikaan sieniä ravintolan keittiöön ja saan vastaukseksi hersyvän naurun.

─ En minäkään ihan kaikkeen repeä. Hotelliin liittyvät asiat vievät kyllä tarkkaan aikani, minkä lisäksi minua työllistävät Speakers Cornerin puhujatilaisuudet.

Saimi Hoyer on todella pannut kaikkensa likoon yrittäjänä. Hotelli, joka elää monessa sesongissa, vaatii markkinoinnissa idearikkautta ja aikaa vieviä neuvotteluja ja myös hyvää verkostoa suunnitelmien läpi viemiseksi. Saimin verkostossa lonkeroita riittää, ulkomaita myöten. Hän on mm. Metsähallituksen kansallispuistokummi, Sieni Ihmiset Ry:n perustajajäsen ja aktiivinen alueen matkailun puolestapuhuja.

Hotelli, ja koko Punkaharju, on saanut Saimin myötä aivan uskomattomasti medianäkyvyyttä, ja luulenpa että moni matkailija on tullut Punkaharjulle ihan siinä toivossa, että näkisi vaikkapa vain vilaukselta hotellin julkkisjohtajan. Eikä Saimi piiloudu uteliailta.

Menneenä kesänä hotelli putkahti lopullisesti koko kansan tietoisuuteen, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin ja kollegansa Sauli Niinistö tapasivat Savonlinnassa ja hotelli Punkaharjun tiloissa.

­

Kesäsesonki alkaa olla lopuillaan ja hotellissa valmistaudutaan syksyn tapahtumiin. Miltä nyt tuntuu?

─ Juuri nyt näyttää hyvältä, mutta yrittäjän riskit ovat aina olemassa. Minun unelmastani on tullut totta ja sen jatkuvuuden eteen olen valmis tekemään töitä. Kesä oli aivan uskomattoman hyvä ja se jatkui tänä vuonna pidempään kuin viime vuonna. Syksy tuo mukanaan uudet haasteet, joihin vastaamme monenlaisilla tapahtumilla, Saimi toteaa levollisesti.

Hotelli Punkaharju on Saimi Hoyerin oma silmäterä, mutta hänen aktiivisuuteensa koko alueen matkailun ikonina, puolestapuhujana ja kehittäjänä ei ole jäänyt huomiotta. Hänet valittiin viime vuonna vuoden punkaharjulaiseksi ja Suomen Kotiseutuliitto puolestaan palkitsi entisen Valtionhotellin kunnostamisen vuoden kotiseututekona.

Hotelli Punkaharjussa luotetaan luonnon vetovoimaan, sillä sijaitseehan hotelli keskellä kauneinta suomalaista metsä- ja järvimaisemaa. Silti tuskin kukaan tulisi Punkaharjulle ihailemaan pelkästään sen komeita honkia; jotain virikettä täytyy sen ympärille olla tarjolla.

Kesä on sesongeista helpoin. Kesäisin saunotaan, uidaan, pelataan tennistä ja ulkoillaan luonnossa. Ravintolasali ja majoitustilat täyttyivät suomalaisista ja kansainvälisistä turisteista, kesälomailijoista ja Savonlinnan oopperajuhlien vieraista.

─ Korkeasesongin aikana emme edes varaa ravintolaa yksityiskäyttöön, emmekä liioin halua esimerkiksi suuria kiinalaisryhmiä, joille joutuisimme valmistamaan erityisaterioita. Me haluamme pysyä omassa ruokatuotteessamme, se on meidän ja tämän alueen ylpeys. Mutta muina aikoina häät ja muunlaiset yksityisjuhlat teemme viimeisen päälle. Ja omia tapahtumia ideoimme kaiken aikaa.

Hotelli Punkaharju tarjoaa ympäri vuoden monenlaisia elämyksiä ja tapahtumia; seminaareja, luentoja, jazzia, joogaa, historian havinaa illallispöydässä ja ties mitä. Nyt juuri eletään parasta sieniaikaa ja ympärillä levittäytyvät Itä-Savon hulppeimmat sienimaastot. Syyskuun puolessa välissä on vielä mahdollisuus osallistua tämän vuoden viimeiseen sieniviikonloppuun.

Vinkkinä kaikille aivoriihien ja vetäytymiskokousten tai pikkujoulujen järjestäjille: tämä paikka on kuin tehty rentouttavaan, innostavaan ja kannustavaan yhdessäoloon, johon voi sisältyä myös monenlaista ulkoilua tai muunlaisia rentoutusharjoituksia.

─ Kannattaa myös huomioida, että koska hotelli on pieni, vain 11 huonetta, niin pienikin seurue voi saada koko hotellin ikään kuin yksityiskäyttöön, vinkkaa Mikko Lahtinen ja lupaa valmistaa aamiaiset ja ryhmille suunnitellut omat ateriat toiveiden mukaan. Niistä paikallisista, puhtaista ja taatusti tuoreista raaka-aineista.

Tarkempaa tietoa kaikille avoimista tapahtumista löytyy hotellin nettisivujen www.hotellipunkaharju.fi Tapahtumat – otsikon alta. Kannattaa kurkistaa. Ja seuraavan kesän varaukset Savonlinnan oopperajuhlien ajaksi on syytä tehdä pikaisesti.

Minun puolestani täytyy kiirehtiä tästä idyllistä junalle ja kohti etelää. Aivan oikein, Punkaharjulle pääsee mainiosti junalla. Lähin seisake on Luston asema, josta pääsee sekä isolle junalle Parikkalaan ja kohti Helsinkiä tai Savonlinnan suuntaan oopperajuhlille.

Näkemiin sienet, risut ja männynkävyt, Punkaharju rules!

Teksti ja kuva: Sirpa Lauttamus-Ahola

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuva: Hotelli Punkaharju

Hotelli Punkaharju pähkinänkuoressa

  •         Matkailu käynnistyi Punkaharjun alueella jo vuonna 1845, kun valtion kruununpuistoksi perustetulle alueelle rakennettiin ensin intendentti E.B. Lohrmannin suunnittelema metsänvartijantalo. Talossa oli silloin kolme huonetta matkailijoille.
  •         Myöhemmin rakennusta laajennettiin ja siitä tuli Punkaharjun Valtionhotelli, jolla nimellä se toimi vuodesta 1879 vuoden 2016 kesäkuuhun.
  •         Majoitus- ravintolatoimintaa ovat vuosikymmenten aikana pyörittäneet monet yrittäjät ja matkailutahot ja hotelli on nähnyt sekä hyviä että huonoja aikoja. Viime vuosina hotellissa on ollut majoitus- ja ravintolatoimintaa lähinnä kesäisin.
  •         Punkaharjun Luontomatkailu Oy osti hotellikiinteistön vuoden 2016 alussa. Hotelli- ja ravintolatoiminta käynnistyi juhannuksen 2016.
  •         Uusien yrittäjien valtakuntaan kuuluu täysin remontoidun hotellirakennuksen lisäksi vuonna 1898 valmistunut Sebastian Gripenbergin suunnittelema Keisarinnan huvila, pihapiirin 1896 valmistunut asuin- ja talousrakennus ja viinikellari, 1910 valmistunut hirsinen rantasauna sekä 15 rannan välittömässä läheisyydessä sijaitsevaa metsämajaa, joita kutsutaan nyt metsähuoneiksi. Majoitushuoneita on yhteensä 30 ja ravintolapaikkoja 110. Kaikki hotellirakennuksen 11 huonetta on uusittu ja sisustettu jokainen eri tavalla. Keisarinnan huvilan huoneet ja metsähuoneet on siistitty ja pintaremontoitu.

Lisää Hotelli Punkaharjusta, sen historiasta ja nykypäivästä www.hotellipunkaharju.fi