Chile – viininviljelyn paratiisi?

Kaktuksia, pieniä aavikon pensaita, muutamia kitukasvuisia puita – ja mitä ihmettä? Yllättäen vihreä keidas viiniköynnöksiä katkaisee varsin aavikkoisen näkymän…

Pohjoinen Limari Coquimbo Valleyn alueella sijaitsee nelisensataa kilometriä Santiagosta pohjoiseen, miltei Atacama-aavikon laidalla. Atacama on kuivimpia paikkoja koko maailmassa, ja Limarissakin sadetta saadaan tuskin 100 mm vuodessa. Siitä huolimatta uusi, 1990-luvulla ”löydetty” viinialue on osoittautunut täydellisyyttä hipovaksi laatuviinien paratiisiksi. Aamuisin puhaltavien ”Camanchaca” -merituulten ansiosta vuoden keskimääräiset lämpötilat jäävät 25° C ja 10° C väliin. Aurinkoa saadaan runsaasti, ja köyhä mutta kalkkipitoinen savi- ja hiesumaa sopivat erinomaisesti erityisesti Chardonnaylle ja Pinot Noirille. Yön ja päivän lämpötilaerot pidentävät kasvukautta sallien viinien kehittää mineraalista aromikkuuttaan. Ihmisen on kuitenkin huolehdittava veden riittävyydestä, ja Andeilta valuvaa vettä varastoidaan, jotta se riittäisi kuivan kasvukauden yli.

Viña Concha y Toro on ollut yksi alueen tärkeimmistä kehittäjistä mm. Maycas del Limari –viinitilallaan, jonka kellarimestarina toimii arvostettu Marcelo Papa – aiemmin tunnettu mm. Casillero del Diablo –sarjan kehittäjänä. Myös Marques de Casa Concha –sarjan Pinot Noir ja Chardonnay tulevat Limarista, ja jälkimmäinen on voittanut lukuisia kansainvälisiä palkintoja rikkaalla aromikkuudellaan ja rapean mineraalisella jälkimaullaan!Casillero-del-Diablo-Chardonnay-Limari

Muun muassa osa Casillero del Diablo Chardonnayn rypäleistä tulee Limarín alueelta

Chilen yli 4000 kilometriä pitkässä ja kapeassa maassa viiniä viljellään noin tuhannen kilometrin pituudella, 30 ja 38 leveysasteiden välillä. Pohjoisella pallon puoliskolla tämä tarkoittaisi laatuviinialueita maissa kuten Saudi-Arabia, Pakistan ja Intia – kun taas pohjoinen raja tulisi vastaan jo Sisilian kohdalla! Vertailu onkin kuvaava esimerkki siitä, että leveysasteet kertovat vain osan ilmastoon vaikuttavista olosuhteista.

Valtavan pitkään maahan mahtuu niin pohjoista aavikkoa kuin eteläistä jäätikköäkin, mutta kaksi merkittävää tekijää reunustavat maata idässä ja lännessä: Andien korkea vuoristo sekä Tyyni valtameri ja erityisesti Humboldtin kylmä merivirta. Andien lumisilta huipuilta öisin valuvat viileät ilmamassat ja toisaalla merituulet viilentävät lämpötiloja paikoin jopa 10 °C. Maata halkovat vuorilta mereen laskevat joet ja niiden laaksot, joiden yhteydessä viinitarhat pääasiallisesti sijaitsevat.  Vaikka Chile onkin kapea (leveimmillään 177km ja viinialueiden kohdalla enimmillään 120km), sen viinialueiden olosuhteita kannattaa tarkastella suhteessa näihin tekijöihin, mieluiten itä-länsisuunnassa.

Läpileikkaus Chilen pinnanmuodostuksesta on karkeasti seuraava: Rannikon kapean tasangon jälkeen kohoaa ensin (300-800m) vuorijono ”Cordillera”, ja niiden sekä itärajan korkeitten Andien väliin jää hedelmällinen ja lämmin keskustasanko. Perinteisesti viinin tuotanto on keskittynyt tähän helposti työstettävälle hedelmälliselle tasangolle, mutta nykyään laatutietoiset viininviljelijät ovat siirtyneet yhä enemmän rinteille, joiden maaperä sekä viileät yöt tuottavat elegantimpia ja aromikkaampia viinejä. Tästä johtuen viinipullojen etiketeistä voi viinialueiden nimien lisäksi löytää maininnan ”Costa”, ”Entre Cordillera” tai ”Andes”. Ne ilmaisevat kuluttajalle usein enemmän viiniin vaikuttaneita ilmastollisia (ja maaperällisiä) olosuhteita kuin esimerkiksi suuralueen nimi.

Klikkaa tästä nähdäksesi läpileikkaus Santiagon kohdalta viinialueineen.

Vitis Vinifera vietiin Chileen ja tuotiin sieltä takaisin Eurooppaan

Espanjalaiset lähetyssaarnaajat viljelijät viiniä Chilessä jo 1500-luvulla omiin tarpeisiinsa, mutta vasta 1800-luvun puolessa välissä maassa otettiin ratkaisevia askeleita, kun varakkaat chileläiset kuten Don Melchor de Concha y Toro matkustivat Ranskaan tuoden sieltä eurooppalaisten lajikkeiden pistokkaita mukanaan. Onkin mm. heidän ansiotaan, että Vitis Vinifera ei kadonnut täysin maapallolta Euroopassa pian sen jälkeen riehuneen viinikirvan myötä – ”uusiin maailmoihin” vietyjä kasveja voitiin näin tuoda myöhemmin takaisin kotimaihinsa! Kuitenkin vielä 1970-luvulle asti Chilessä valmistettiin viiniä pääasiassa paikallisiin tarpeisiin – País- sekä muista vähemmän arvostetuista lajikkeista. Vientiin tähtäävä tuotanto alkoi aluksi helposti työstettäviltä alueilta, mutta pian myös Chile alkoi tähdätä laatuviinien kastiin.

Casablancan huikea nousu maailman maineeseen

Santiagosta 75 km luoteeseen sijaitsevaan Casablancaan ensimmäiset kaupalliset viinit istutettiin vuonna 1982. Vielä 90-luvulla alueen 40 hehtaaria olivat lähes kokeellisia, mutta alueen huima nousu alkoi, kun sen ”tulokset” alkoivat paljastua: Jo 2000-luvulle tultaessa hehtaarimäärä oli noussut yli 3000:en, nyt sen hipoessa jo 6000 hehtaaria!

Casablanca on meren läheisyydestä johtuen suhteellisen viileä alue. Toisin kuin uskoisi, jopa halla voi olla vaaraksi viinikasvin herkkien silmujen ilmestymisen aikaan. Ilmasto on välimerellinen ja sateet sijoittuvat kasvukauden ulkopuolelle. Aamuiset sumut laskevat iltapäivien lämpötilaa jopa 10 °C pidentäen rypäleiden kasvukautta ja tuoden viineihin siten tyylikästä aromikkuutta sekä ryhdikkään luonnollisen hapokkuuden.

Casablancan ainoa ongelma on kasteluveden saatavuus. Andien sulava lumi ei riitä sinne asti varsinkaan maapallon jatkuvasti lämmetessä, ja näin poraaminen on ainoa vaihtoehto. Tämä on kuitenkin kannattanut, sillä Casablancan Chardonnayt ja Sauvignon Blancit ovat nousseet maailmanmaineeseen tiiviin hedelmäisyytensä ja elegantin rakenteensa ansiosta ja todistaneet, että Chile ei ole ainoastaan punaviinien maa!Chardonnay-Limari

 

Chilen viinialueiden DO-luokittelu ja kehittyvä hierarkia

Chilen viinialueet jakautuvat (suur)alueisiin (region), ala-alueisiin (sub-region), vyöhykkeisiin (zone) ja (pien)alueisiin (area) eurooppalaisten esikuvien mukaisesti. Viinin vienti-orientoitunut kulttuuri on kuitenkin varsin nuori ja alueiden potentiaalien tutkiminen saati hyödyntäminen on vielä kesken. Uuden teknologian (kuten satelliittikuvaukset, maaperien ja muiden olosuhteiden analyysit) avulla viiniviljelykset ovatkin laajentuneet hyvin nopealla tahdilla uusille alueille. Suuret viiniyhtiöt sijoittavat kiireellä maahan, jossa maata on edelleen saatavilla ja kustannukset kohtuullisia. Chileä eivät vaivaa myöskään Euroopan vitsaukset, kuten viinikirva tai home- ja sienitaudit, joten kyseessä on suorastaan viininviljelijän paratiisi!

Casablanca ja Limarí ovatkin esimerkkejä tutkimustyön, innovaation ja investoinnin menestyksestä. Molempien ainutlaatuiset olosuhteet ovat samalla haastavat mutta palkitsevat – varsinkin meille laatuviineistä nauttijoille!

 

Lue lisää Chilen soveltuvuudesta luomuun

Lue lisää italialaisten maahanmuuttajien vaikutuksesta Chileen

 

Teksti: Liisa Huttu-Hiltunen