Ilmastonmuutoksen vaikutukset viinintuotantoon

ilmastonmuutoksen vaikutukset viinintuotantoon

Kuva: Tommasi

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa viinintuotantoon?

Viiniköynnös on monivuotinen lajike, minkä vuoksi se on erityisen herkkä kohtaamilleen haasteille sen koko elinkaaren ajan. Köynnökseen vaikuttavat muun muassa auringonsäteily, tuulet ja ilmankosteus, mutta suurimmat vaikuttavat tekijät ovat kuitenkin lämpötila ja vesi. Köynnös tarvitsee vuoden aikana niin kylmiä kuin kuumiakin ajanjaksoja, jotta sen luonnolliset syklit ja ominaisuudet voivat toteutua. Lämpötila vaikuttaa kasvukauden sykleihin pidentäen ja lyhentäen niitä, mikä puolestaan vaikuttaa suoraan satoon, sadonkorjuun ajankohtaan sekä köynnöksen tuottavuuteen ja laatuun.

Viiniköynnös voi kestää hyvinkin kylmiä lämpötiloja lepokauden aikana, mutta väärään aikaan kylmyys saa aikaan tuhoja ja voi vaurioittaa köynnöstä. Puolestaan korkeista lämpötiloista köynnös voi hyötyä, mutta pitkään jatkuvana se aiheuttaa köynnökseen stressiä ja vähentää fotosynteesiä. Liian kuumalla ilmalla köynnös haihduttaa myös paljon vettä, jolloin rypäleiden sokeripitoisuus nousee ja koko pienenee. Kun rypäleiden sokeripitoisuus nousee, viinistä tulee korkea alkoholinen ja matalahappoinen.  

Sääolojen vaikea ennustettavuus aiheuttaa haasteita viininviljelyssä

Vedellä on yhteys lämpötilaan sateiden kautta; joillakin alueilla kastelu on tarpeellista, toisilla se on kielletty ja joillain alueilla saa kastella vain tiettyyn aikaan vuodesta ja tietynikäisiä köynnöksiä. Maaperän oma kosteus on yhteydessä nuppujen aukeamiseen, rypäleiden kypsymiseen, kokoon ja laatuun. Liiallinen vedensaanti voi hukuttaa köynnöksen tai stimuloida sitä kasvattamaan runsaasti lehtiä. Liian tiheä kasvusto voi johtaa kasvitauteihin sekä vaikuttaa köynnöksen tuottavuuteen, kun ilma ei pääse kiertämään kunnolla rypäleiden ympärillä. Rypäleiden kypsyessä liiallinen kosteus laimentaa sokerin koostumusta ja heikentää rypäleen kypsymistä.

Viinitarhan kastelu

Pieni kuivuus on usein rypäleiden laatua parantava tekijä, kun taas liiallinen kuivuus on aina haitallista. Esimerkiksi, pitkään jatkuva niukka vedensaanti nostaa muun muassa rypäleiden happoja, flavonoideja ja tanniineja. Niukka vedensaanti yhdessä lämpötilan kanssa ovat suurimpia köynnöksen kasvuun ja tuottoon vaikuttavia tekijöitä. Tämän takia viinitarhoilla seurataan tarkkaan lämpötiloja sekä sademääriä pyrkimyksenä ymmärtää niiden vaikutuksia köynnöksiin. (Droulia, Charalampopulos 2022)

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Burgundissa

Tiedetään, että oikeissa olosuhteissa saadaan tuotettua erityisiä, aluettaan ilmentäviä laadukkaita viinejä. Ilmastonmuutoksen myötä joillakin alueilla lämpötilojen nousu on jopa auttanut parantamaan viinintuotantoa.

Aikoinaan Burgundin haasteena oli saavuttaa tarpeeksi korkea sokeripitoisuus rypäleissä, jotta viinin alkoholipitoisuus on sopiva. Tänä päivänä alueen viinit sisältävät harvemmin alle 14 % alkoholia, mikä kertoo rypäleiden nousseista sokeripitoisuuksista. Lämpötilojen kohotessa, uudeksi haasteeksi on muodostunut rypäleiden ja viinien hapokkuuden säilyttäminen.

Burgundissa perinteisesti parhaimmat tarhat ovat nauttineet runsaasta auringonvalosta ja ovat sijainneet rinteiden puolivälissä, missä vesi ei ole jäänyt seisomaan. Aiemmin ”vähemmän arvostetuilta” tarhoilta saadaan nykyään erinomaista satoa, syy tähän on näiden alueiden viileys sekä syvempi ja saviperäinen maa. Tuottajat ovat alkaneet hyödyntämään näitä alueita aiempaa enemmän, lisäksi monet ovat kääntyneet vanhempien köynnösten puoleen. Köynnöksen ikä vaikuttaa kasvin kykyyn sietää esimerkiksi kuivuutta: mitä vanhempi köynnös, sitä syvemmälle juuret ovat ehtineet kasvaa ja sitä paremmin köynnös saa vettä.  

Burgundin kuningas- ja kuningatarrypäleet

Burgundin viinintuotanto on keskittynyt kahteen lajikkeeseen - Pinot Noiriin ja Chardonnayhin, joista yleensä valmistetaan puhtaita lajikeviinejä. Alueella on alettu käymään keskustelua myös muiden rypälelajikkeiden viljelemisestä. Tämä tosin on aikaa vievä prosessi, vaikka testiviljelmiä onkin jo olemassa. 

Pinot Noir -rypäle sietää heikosti kuumia ajanjaksoja, sillä sen ohut kuori palaa herkästi ja rypäle on altis sairauksille sateisina aikoina. Myös liian kuumissa olosuhteissa rypäleet voivat kypsyä epätasapainoisesti: lajikkeen sokeripitoisuus nousee nopeammin kuin maku ja tanniinit kehittyvät, sillä tanniinit tarvitsevat enemmän aikaa tasapainottuakseen. Viljelijöiden haasteena onkin, jos rypäleet poimitaan liian aikaisin ne ovat ”vihreän” makuisia ja tanniinit ovat tiukat, mutta jos rypäleet poimitaan taas liian myöhään, viinin alkoholipitoisuus nousee. Rypäleet tulisi korjata vasta siinä vaiheessa, kun tanniinit ovat ehtineet kypsyä. Uuden maailman viineissä tämä on ollut jo pitkään vallinnut käytäntö, mutta nyt se on leviämässä myös Euroopan klassisille viinialueille.

Chardonnay-rypäle sietää paremmin korkeita lämpötiloja, mutta se on erityisen herkkä kevään halloille. Erityistä tuhoa tapahtuu silloin, kun lämmin sää saa versot puhkeamaan kukkaan ja sitten halla yllättääkin. Näin tapahtui esimerkiksi Burgundissa vuonna 2021, jolloin jotkin alueet menettivät jopa 80 % sadostaan. Burgundissa on aiemmin voinut laskea, että kukinnasta sadonkorjuuseen menee noin 100 päivää, kun nykyään sama väli on noin 90 päivää.  Jos lämpötilat jatkavat nousuaan, alkoholipitoisuus kasvaa ja hapokkuus pienenee, jolloin viljelijöiden olisi valittava myöhemmin puhkeavia Chardonnay-klooneja ja/tai tihentää köynnösten kasvuväliä. Burgundissa saattaa tulla vastaan tilanne, että Chardonnay-rypäle tullaan sekoittamaan toisen valkoisen rypälelajikkeen kanssa viinin raikkauden ja hapokkuuden saavuttamiseksi.

Burgundin viinintuottajat ovat ryhtyneet lyhyen ja pitkän aikavälin toimiin pyrkiäkseen säilyttämään viinien laadun. Lyhyen aikavälin toimia ovat esimerkiksi kyntämisen välttäminen, jotta maaperä ei kuivuisi tarpeettomasti. Eroosion estämiseksi köynnösten väleissä voidaan kasvattaa maata sitovia kasveja – nämä tosin pitää valita huolella, jotta ne eivät kilpaile köynnöksen kanssa ravinteista. Lyhyen aikavälin toimia on myös köynnöksien karsiminen mahdollisimman myöhään keväällä, jolloin nuput puhkeavat noin viikkoa myöhemmin. Köynnösten korkeuden säätely vaikuttaa myös rypäleiden kypsymiseen – korkeuden nostaminen voi auttaa rypäleitä kypsymään hitaammin.

Keväisin hallat ovat suurin riski herkille puhkeamaisillaan oleville nupuille. Keinot suojautua hallalta ovat kalliita ja haasteellisia, mutta monelle toimijalle välttämättömiä. Estääkseen hallan vaikutuksia tuottajat sytyttävät eräänlaisia kynttilöitä tarhoille, joista syntyvä lämpö estää hallaa laskeutumasta. Kynttilöiden käyttö toimii ainoastaan, jos lämpötila ei laske alle -2C, sillä kylmemmällä säällä kynttilöiden tuottama lämpö ei riitä. Kynttilöiden kustannus ilman työvoimakustannuksia on jopa 5000 € hehtaarilta. Joillakin tuottajilla on käytössään myös lämpötuulettimia, joiden avulla pystyy suojelemaan suurempia alueita. Muutamat tuottajat ovat yhteistuumin asettaneet sähköt köynnösten tukena toimiviin vaijereihin nostaakseen lämpötilaa köynnöksen lähellä.

Vuosi 2022 alkoi kohtuullisen hyvin, mutta satoa uhkaa kuivuus, joka kurittaa useita Euroopan viinialueita. Ranskassa kasvukausi on keskimäärin 10 päivää etuajassa. Bordeaux on yksi kuivuudesta pahiten kärsivä alue ja osa apellaatioista on saanut erityisluvan kastella viljelyksiä. Burgundista näyttää toistaiseksi tulevan kohtuullinen sato.