Ohjeita viinitastingiin

Moni viininmaistelija tuntee itsensä voittajaksi jo tunnistaessaan ensimmäistä kertaa maisteltavan viinin rypäleen. Melko varmaksi itsensä tuntee, kun pystyy vielä arvioimaan onko viini valmistettu esimerkiksi tammitynnyrissä kypsyttämällä tai osaa jäljittää viinin valmistusmaan.

Viinejä maistelemalla oppii tunnistamaan viineille tyypillisiä makuja ja piirteitä, ja alkaa oivaltaa minkä tyyppisistä viineistä itse pitää eniten.

Viinien maistaminen ja kokeminen on hyvin yksilöllistä. Jonkunlaiset perustiedot ovat kuitenkin tarpeen, jotta pääsee aistit valppaana sisään erilaisia makuja ja tuoksuja tulvillaan olevaan viinien maailmaan.

Mitä sitten tulisi tietää jotta oppisi enemmän?

Monet asiat vaikuttavat viinin luonteeseen. Ne voidaan jakaa viiteen ryhmään, joihin tutustuminen tekee viinin maistelusta jännittävämmän kokemuksen.

Ilmasto vaikuttaa suuresti rypäleisiin ja rypälesatoon. Laadun takaamiseksi sadetta pitää tulla tarpeeksi, mutta ei liikaa ja lämpimässä ilmastossa tuotettu viini maistuu yleensä ”lämpimämmältä” kuin viileässä ilmastossa tuotettu viini.

Rypälelajikkeen vaikutus on olennainen, sillä jokaisella lajikkeella on oma ominaismakunsa. Nuorissa viineissä, joita ei varastoida pitkään, rypäleen aromit tulevat esille eri tavalla kuin pitkään varastoiduissa viineissä. Niiden aromit muistuttavat usein hedelmien ja marjojen aromeita.

Maaperä vaikuttaa viinin luonteeseen ja sen ikääntymiseen. Kasvaako viiniköynnös savisessa, kalkkipitoisessa vai kivisessä maaperässä, näkyy lopputuloksessa.

Valmistustapa vaikuttaa viinin tuoksuun, makuun ja väriin. Rypäleiden kypsyys, puristaminen ja viinin käyminen vaikuttavat lopulliseen viiniin.

Varastointi antaa viinille sen lopullisen luonteen. Tammitynnyrissä varastoidusta nuoresta ja hedelmäisestä viinistä kehittyy kypsempi ja moniulotteisempi viini pullotettavaksi. Nuoressa tammessa varastoidun viinin maku ja tuoksu on voimakkaammin ”tamminen” kuin useammin käytetyssä tynnyrissä varastoidussa viinissä. Myös tammen alkuperä vaikuttaa viinin makuun.

Usein viinejä maistellaan useampi vuosikerta peräkkäin. Tätä kutsutaan vertikaalimaisteluksi. Viinejä voi myös maistella horisontaalisti, jolloin maisteltavat viinit on valmistettu esimerkiksi samasta rypäleestä, ovat samaa vuosikertaa, tulevat samalta viinialueelta tai ovat saman tuottajan eri viinejä.  On itsestään selvää, että maisteltavat viinit voi valita ihan oman mielenkiintonsa perusteella. Kun maistelee useita viinejä yhdellä kertaa, oma makupaletti alkaa hahmottua.

Voidakseen vertailla viinejä ja arvioida niitä tasavertaisesti on tärkeää maistaa kaikkia viinejä samalla tavalla. Tärkeää on myös käyttää oikeanlaista viinilasia maistellessa. Lasin tehtävä on tuoda viinin tuoksu- ja makuelämykset esille parhaimmalla tavalla. Sen vuoksi maistelulasin on oltava muodoltaan sellainen, että tuoksu on pitkään aistittavissa lasissa.

On myös tärkeä muistaa, että ennen viinien maistelua ei pidä syödä mausteista ruokaa tai juoda esimerkiksi vahvaa kahvia, sillä se häiritsee makunystyröitä. Myös vahvojen hajusteiden käyttämistä kannattaa välttää, jotta nenä olisi valmiimpi havainnoimaan viinin tuoksuja. Ja viimeisenä eikä asuinkaan vähimpänä: viinejä täytyy maistella hyvässä valaistuksessa, sillä viinin värin arviointi on tärkeä osa maistelutapahtumaa.

Viiniä maisteltaessa otetaan huomioon neljä eri asiaa: viinin ulkonäkö, tuoksu, maku ja lopuksi yritetään vetää omakohtainen yhteenveto viinistä edellä mainittujen ominaisuuksien perusteella. Lisäksi käytetään hyväksi tietoa viinimaista, rypälelajikkeista, valmistustekniikoista jne. Ja mietitään kuinka viini tulisi tarjoilla, missä lämpötilassa ja minkä ruoan kanssa. Viininmaistajaisten järjestäminen ystävien kesken ei välttämättä vaadi suuria järjestelyjä, mutta pienellä etukäteissuunnittelulla, tilaisuudesta saa aikaan huikean kokemuksen.

Viininmaistajaiset

Viinien maistelutilaisuuden voi järjestää esimerkiksi näin:

Varataan jokaiselle osallistujalle sama määrä laseja kuin maisteltavia viinejä. Varataan pöytään vettä ja valkoista leipää, joilla maistelija voi ”puhdistaa” makunystyränsä eri viinien välissä. Lisäksi tarvitaan valkoinen alusta, jota vasten viinin väriä voi tarkastella paremmin. Myös riittävä valaistus on tärkeää viinin väriä arvioitaessa.

Osanottajat on hyvä johdatella itse maistelutilanteeseen pienellä tietoiskulla maisteltavan viinin/viinien tuottajasta, alueesta ja valmistustavasta. Viinien maahantuojilta saa yleensä hyvää materiaalia viinien tuottajista ja heidän viinituotannostaan.

Itse maistelutilanteessa kokeneet maistelijat maistavat yleensä kaikki viinit omassa tahdissaan. Jokainen tilaisuuden järjestäjä voi tietysti järjestää tilaisuuden miten haluaa, mutta yleensä maistelijoista on mukava tehdä omat arvionsa, ennen kuin aloitetaan yhteiskeskustelu viinien ulkonäöstä, tuoksuista, mausta ja siitä, mille ruoalle ne sopisivat.

Keskustelu voidaan käydä jokaisesta viinistä erikseen tai maistaa ensin kaikki viinit ja aloittaa sitten keskustelu. Jo hieman kokemusta omaavalta viininmaistelijalta kunkin viinin arviointi kestää esittämämme kaavan mukaan yleensä noin 10 minuuttia.

Kuinka viiniä maistellaan?

Viinejä maistellaan tietynlaisen maistelumenetelmän mukaan, ja samalla tavalla kaikkialla maailmassa. Maisteltaessa arvioidaan viinin ulkonäköä, tuoksua ja makua sekä tehdään lopuksi yhteenveto kustakin viinistä. Käytä maistellessasi seuraavaa mallia, niin muistat kaikki vaiheet. Etene maistelussa sellaisessa tahdissa, jossa tunnet olosi varmaksi.

Ulkonäkö:           

Kirkkaus: kirkas – sameahko – samea

Syvyys/värin intensiivisyys: kalpea (matala) – keskisyvä – syvä (korkea)

Väriaste:
Valkoviini: vihertävä – oljenkeltainen – keltainen – kullanvärinen
Punaviini: purppuranpunainen – rubiininpunainen – punainen – ruskehtava – mahonki – tiili

Tuoksu:

Puhtaus/Kunto: puhdas – epäpuhdas – viallinen

Tuoksuryhmä: hedelmäinen – kukkainen – kasvismainen – yrttinen – mausteinen – eläimellinen

Kuvaus: lime – orvokki – mustaviinimarja – pippuri – talli – nahka

Kypsyysaste: nuori – kehittynyt – väljähtynyt

Maku:

Kuivuus/makeus: kuiva – kuivahko – puolikuiva – puolimakea – makea

Täyteläisyys: kevyt – keskitäyteläinen – täyteläinen

Hapokkuus: pehmeä – tasapainoinen – pirteä – terävä

Luonne: hedelmäinen – kukkaisa – kasvismainen – mausteinen – pippurinen – yrttinen – karvas

Kuvaus: ks. tuoksu

Alkoholi: alhainen (matala) – mieto – tasapainoinen – tulinen

Karheus (vain punaviinit): pehmeä – tasapainoinen – karhea – erittäin karhea

Jälkimaku: lyhyt – keskipitkä – pitkä

Yhteenveto:   

Lämpötila: Missä lämpötilassa viini tulee tarjoilla! Tarvitseeko viini dekantointia?

Rypäle/rypäleet: Mistä rypäleestä viini on valmistettu?

Valmistusmaa: Missä maassa viini on valmistettu?

Viinialue/ala-alue: Miltä alueelta/tuottajalta viini tulee?

Ikä/vuosikerta: Minä vuonna viini on valmistettu eli mikä on satovuosi?

Laatu: Onko viinin laatu – yksinkertainen – hyvä – erinomainen/erittäin hyvä vai täysin kelvoton

Tarjoiluehdotus: Miten viini tulisi nauttia? Mille ruoalle se sopisi?

Varastointipotentiaali: Onko viini juotavissa nyt? hyötyisikö se lyhyestä, tai jopa vuosien varastoinnista vai onko viini jo ylikehittynyt?