Loppiainen

Loppiainen

Loppiaista vietetään tammikuun 6. päivänä. Suomessa loppiainen lopettaa sananmukaisesti joulun. Kuusi viedään ulos ja koti karsitaan joulukoristeista. Loppiaisen merkitys vaihtelee suuresti eri maissa.

Loppiainen ei ole Suomessa mitenkään merkittävä juhlapäivä, mutta se on, ainakin vielä toistaiseksi, vapaapäivä. Sitä paitsi härkäviikot alkavat heti arkena, joten repäistään vielä kerran juhlamieli päälle ja juhlitaan loppiaista ruokapöydässä muiden joulupyhien tapaan, vaikkapa ranskalaisella twistillä.

Suomessa loppiainen on joulunajan kristillisistä juhlapäivistä viimeinen ja joulunajan juhlista vähäisin. Joillakin alueilla, mm. Lounais-Suomessa, joulunajan ja joulurauhan päättymispäivänä pidetään perinteisesti Nuutinpäivää tammikuun 13. päivänä. Siitä alkaa pitkähkö juhlaton, arkisen työn täyttämä kausi, jota mm. härkäviikoiksi kutsutaan.

Protestanttisessa ja katolisessa kirkkovuodessa loppiainen on kolmen idän tietäjän juhla. Ortodoksisessa kirkossa loppiainen taas on Jeesuksen kasteen juhla. Meillä loppiaista pidetään myös lähetystyön juhlana.

Raamatussa kerrotaan, että taivaalle oli ilmaantunut kirkas tähti ilmoittamaan uuden juutalaisten kuninkaan syntymästä. Loistavan valon ohjaamina itämaiset tietäjät lähtivät etsimään tätä kuningasta ja löysivät vastasyntyneen Jeesus-lapsen äitinsä kanssa majatalon karjasuojasta. He osoittivat kunnioitustaan uudelle kuninkaalle kumartamalla ja tuomalla hänelle kalliita lahjoja: kultaa, mirhamia ja suitsukkeita.

Päivä kuninkaallisena eli loppiainen ranskalaiseen tapaan

Loppiainen ei ole vapaapäivä Ranskassa, mutta siellä loppiaistakin juhlitaan luonnollisesti syömällä hyvin. Katolisessa kirkossa kolmea idän viisasta miestä kutsutaan kuninkaiksi ja loppiaisen viettoon liittyy perinteisesti nk. kolmen kuninkaan kakku, galette des rois, joka nautitaan jälkiruokana kuninkaallisen juoman samppanjan kera.

Galette des rois on Pohjois-Ranskan versio loppiaiskakusta, ja se on pikemminkin voitaikinasta valmistettu torttu, joka on täytetty mantelimassalla. Etelä-Ranskan loppiaiskakku, gâteau des rois, on yleensä keskeltä avoin ympyrän muotoinen briossi, joka on koristettu säilötyillä hedelmillä. Kakku koristellaan kruunulla.

Kakun sisään on sujautettu onnea tuottava fève, muovinen, metallinen tai posliininen figuuri, joka voi olla Jeesus-lapsi, pyhimys, eläin tai lähes mikä tahansa esine. Alun perin fève oli ihan kirjaimellisesti papu, joka sittemmin on korvautunut erilaisilla pikkuesineillä. Näiden ympärille on ajan myötä kehittynyt aivan oma keräilykulttuurinsa.

Kakun syöminen on aivan oma rituaalinsa. Kakku leikataan yhtä moneen osaan kuin pöydässä on syöjiä. Seurueen nuorin jäsen komennetaan sulkemaan silmänsä (tai pöydän alle) ja hän määrää missä järjestyksessä kakkupalat jaetaan pöydässä istuville nimeämällä heidät mielensä mukaisessa järjestyksessä. Se onnekas, joka löytää kakkupalastansa onnenkalun, saa päähänsä kruunun ja viettää päivän kuninkaallisena: kuninkaana tai kuningattarena.

Suurin osa ranskalaisista ostaa kakkunsa valmiina, sillä leipojia riittää Ranskan maalla. Leipomosta saa kakun mukana myös kullatun kruunun, jopa kaksi, jos kuninkaalliseksi kruunattu päättää vaikka valita itselleen puolison.

Loppiaiskakun leipominen ei ole kuitenkaan kovin vaikeaa. Tässä sinulle ohjeemme. Voit korvata ”pavun” mantelilla.

Tarjoa kakun kanssa samppanjan asemasta esimerkiksi lasillinen Harveys Bristol Cream sherryä, Dry Sack Medium Dry sherryä, Sol de Málagaa tai Cossart Gordon 5 Year Old Sercial madeiraa. Ihanan makea päätös joulunvietolle.

GALETTE DES ROIS – LOPPIAISKAKKU

500 g valmista lehtitaikinaa

Mantelikreemi:

100 g voita

100 g sokeria

100 g mantelijauhetta

0,5 dl rommia tai konjakkia

3 munaa 

1 kokonainen manteli

Ohjeet

Vatkaa voi pehmeäksi, lisää mantelijauhe, sokeri ja rommi tai konjakki. Kun seos on tasainen, lisää yksitellen 2 huoneenlämpöistä munaa ja jatka sekoittamista kunnes sokeri on täysin sulanut.

Jaa taikina kahtia ja kauli 2 puolensentin paksuista taikinakiekkoa. Laita toinen kiekko uunipellille ja levitä mantelikreemi sen päälle. Jätä reunoille 2 cm ”saumavaraa”. Laita kokonainen manteli kreemin sekaan melko lähelle reunaa. Voitele ”saumavara” munanvalkuaisella ja nosta toinen taikinakiekko päälle ja painele reunat hyvin yhteen.

Vedä terävällä veitsellä kakun reunoihin kevyt raidoitus ja kakun päälle vinoneliö. Voitele kakku vatkatulla kananmunalla.

Paista kakku 240-asteisessa uunissa 30 - 40 minuuttia. Älä avaa uuninluukkua ensimmäisen puolen tunnin aikana. Kakku on kypsää, kun pohja on tukeva eikä taitu reunaa nostettaessa.