Naistenpäivä

Maaliskuulle osuu kaksi naisia koskettavaa juhlapäivää; kansainvälistä naistenpäivää vietetään 8. maaliskuuta ja Minna Canthin ja tasa-arvon päivää 19. maaliskuuta.

Kumpikin päivä sujuu Suomessa varsin vähäisin rituaalein. Joku huomaavainen esimies saattaa tuoda naisalaisilleen kukkia naistenpäivänä, mutta enemmän se on poikkeus kuin sääntö. Naistenpäivä on meillä enemmänkin naisten keskinäisen yhteenkuuluvaisuuden ja solidaarisuuden päivä ja siinä mielessä tasa-arvon päivä, että myös lapsettomat naiset voivat nyt juhlia naiseuttaan.

Kansainvälinen naistenpäivä on syntynyt samoihin aikoihin kuin äitienpäivä eli 1910-luvulla, mutta poikkeaa siitä suuresti luonteeltaan. Kun äitienpäivä on porvarillinen perhejuhla, oli naistenpäivä pitkään vasemmistolainen mielenosoituspäivä. Naiset hakivat tämän päivän avulla itselleen tasa-arvoa ja äänioikeutta.

Naistenpäivää alettiin Suomessa viettää 1910-luvulla ja vuodesta 1945 alkaen YK on tukenut naistenpäivän viettoa kaikkialla maailmassa. Itä-Euroopan maissa, mm. Venäjällä naistenpäivä on yleinen vapaapäivä ja naisia juhlitaan kukkatervehdyksillä ja lahjoilla.

Virallisesti kansainvälistä naistenpäivää alettiin viettää vuonna 1975, jolloin YK vietti Kansainvälistä Naisten Vuotta tavoitteena tasa-arvon ja rauhan toteutuminen koko maailmassa.

Meilläkin naistenpäivän merkitys kasvoi 1980-luvulla, ja päivää alettiin viettää muutoinkin kuin vasemmiston piirissä. Naistenpäivä pääsi Yliopiston almanakkaan vahingossa 1990–91, mutta vuodesta 1994 alkaen se otettiin yliopiston päätöksellä uudelleen mukaan.

Minnan salongissa puhuttiin naisasiaa

Minna Canthin päivänä liput liehuvat saloissa, mutta harva muistaa, että tämä liputuspäivä on vasta muutaman vuoden ikäinen, ja että Minna Canth on ensimmäinen nainen, joka on saanut oman liputuspäivänsä Suomessa. Ja kuka oli tämä Minna Canth, jota tänä päivänä juhlitaan tasa-arvon merkeissä?

Minna Canth, tyttönimeltään Ulrika Wilhelmina Johnson, on 1800-luvulla elänyt suomalainen naisvaikuttaja; kirjailija, lehtinainen, uusien kansainvälisten aatteiden ja kulttuurivirtausten välittäjä, seitsenlapsisen perheen yksinhuoltaja ja liikenainen. Hän syntyi 19.3.1844 Tampereella ja kuoli 12.5.1897 Kuopiossa. Minna Canth edusti teoksissaan realistista suuntausta. Hän kirjoitti romaaneja, novelleja ja näytelmiä, jotka käsittelivät sen ajan yhteiskunnallisia ongelmia.

Minna Canth oli myös ensimmäinen suomalainen sanomalehtinainen ja piti kuuluisaa Minnan salonkia Kuopiossa Canthin Kanttilassa. Salongissa kokoontuivat myöhemmin tunnetuiksi tulleet kirjailijat ja kulttuurivaikuttajat ja siellä käsiteltiin sen ajan mittapuun mukaan hyvinkin radikaaleja uusia kirjallisia ja aatteellisia suuntauksia, kuten mm. naisasialiikettä.

Kanttilaan kokoontui nk. Kuopion naisintelligenssi, viisi kielitaitoista ja valveutunutta kuopiolaisnaista, jotka vaikuttivat kannanotoillaan, kirjoituksillaan ja toiminnallaan kieli-, koulu-, raittius- ja naisasiakeskusteluun, ei vain Kuopiossa, vaan koko silloisessa Suomessa. He olivat Elisabeth Stenius, Selma Backlund, Elisabeth Ingman, Lydia Herckman ja Minna Canth.

Minna Canth kuoli toukokuun 12. päivänä, Snellmanin päivänä, vuonna 1897 vain 53-vuotiaana sydänkohtaukseen. Hänet haudattiin Kuopion Isolle hautausmaalle ja hautajaisista tuli suuri ja vaikuttava surujuhla. Minna Canthin hauta on yksi niistä lukuisista maamerkeistä, joilla Minna Canthia kunnioitetaan Kuopiossa. Kaupungissa sijaitsee Minna Canthin puisto, Minna Canthin yläaste ja lukio ja Minna kauppakeskus. Minna Canthin koti- ja liiketalo Kanttilassa toimivat muun muassa Pohjois-Savon taidetoimikunta, Suomen Maakuntakirjailijat ja Minna-Galleria. Kuopion yliopiston ensimmäinen päärakennus on nimeltään Canthia ja yliopistoradiota kutsutaan nimellä Radio Kantti. Minna Canthin katu on Kuopion lisäksi myös Helsingissä, Jyväskylässä ja Tampereella.

Aikamoinen esimerkki meille nykyajan naisille tuo Minna Canth! Naisasialiikkeen riemulla vastaanottama tuorein kunnianosoitus hänelle oli Helsingin yliopiston päätös, että Minna Canthin päivä 19.3. merkitään vuodesta 2007 alkaen kalentereihin liputuspäiväksi, jonka virallisena nimenä on Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä.

Eläköön naisenergia, jolle nostetaan maljoja maaliskuussa!

Lähteet: Heikki Oja: Aikakirja