Runebergin päivä ja runebergintorttu

Helmikuun nimikkoherkku on kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runebergin nimeä kantava leivonnainen, joka ilmestyy kauppoihin heti vuoden vaihteen jälkeen. Helmikuun 5. päivä vietetään Runebergin päivää.

Kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runeberg (1804–77) on saanut oman merkkipäivän helmikuun 5:nnelle, syntymäpäivälleen. Runebergin päivän vietto aloitettiin jo Venäjän vallan aikana. Kun keisari kielsi Runebergin juhlinnan kulkueilla ja lipuilla, kansa poltti päivän kunniaksi kynttilöitä kotien ikkunoilla.

Itsenäisyyden alkuaikoina Runebergin päivä oli ennen kaikkea ruotsinkielisen väestön juhla (ja Kalevalan päivä suomalaisen), mutta nykyään Runebergia juhlitaan tasapuolisesti niin suomen- kuin ruotsinkielistenkin piirissä.

Nuorimmaiset tuntevat Runebergin ainakin makeista Runebergin tortuista ja liehuvista lipuista. Runebergin päivä kuuluu vakiintuneisiin liputuspäiviin, ja se on ollut Yliopiston almanakan liputuspäivälistassa vuodesta 1952 lähtien.

Runoilija piti makeasta

Runebergintorttu on mantelilla ja arrakkipunssilla tai rommilla maustettu sylinterin muotoinen leivonnainen. Sen päällä on tavallisesti vadelmahilloa, joka on ympäröity valkoisella, tai nykyisin myös vaaleanpunaisella, sokerikuorrutusrenkaalla. Tämänkin leivonnaisen ohjeet vaihtelevat melkoisesti.

Leivos on saanut nimensä Suomen kansallisrunoilijan Johan Ludvig Runebergin mukaan, jonka kerrotaan mielellään nauttineen leivoksia aamiaisella punssin kera ennen luovaan työhön tarttumista. Runebergin torttuja on saatavilla kaupoista yleensä tammikuusta Runebergin päivän 5. helmikuuta tienoille.

Joidenkin tietojen mukaan Runebergin tortun kehitti runoilijan vaimo Fredrika Runeberg. Tarina kertoo, että Runebergillä oli makean nälkä, joten hän pyysi vaimoltaan jotain makeaa, mutta hänellä ei ollut tarjota mitään makeaa. Niinpä Fredrika päätti tehdä leivonnaisen niistä aineksista, joita hänellä oli eli leivos syntyi vehnäjauhoista, korppujauhoista, keksimuruista ja manteleista ja sai koristukseksi omenahilloa sekä sokerikuorrutuksen. Fredrika Runebergin 1850-luvulta peräisin olevassa reseptikirjassa on kyseisen leivoksen ohje, joka kuitenkin lienee muunnelma alun perin porvoolaisen kondiittorimestarin Lars Asteniuksen 1840-luvulla luomasta tortusta.

Kuvat: Laura Lehikoinen

Runebrgintorttu

• 100 g margariinia tai voita
• 1 dl sokeria
• 1 kananmuna
• 1 dl kermaa
• 1 tippa karvasmanteliöljyä
• 1 tl leivinjauhetta
• 1 dl vehnäjauhoja
• 1,5 dl korppujauhoja
• 1 dl mantelirouhetta

Kostutus:

omenatuoremehua

Pinnalle:

vadelmahilloa

Sokerikuorrutus:

• 2 tl vettä tai sitruunamehua
• 1 dl tomusokeria

Pane uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Sulata rasva. Vatkaa muna ja sokeri vaahdoksi. Lisää kerma, jäähtynyt rasva ja karvasmanteliöljy. Yhdistä kuivat ainekset keskenään. Lisää jauhoseos taikinaan. Sekoita taikina nopeasti tasaiseksi. Jaa taikina paperisiin leivosvuokiin, mutta jätä vuokiin kohoamisvara.

Paista torttuja uunin keskitasolla noin 10 minuuttia. Anna niiden jäähtyä ja kostuta halutessasi leivokset omenatuoremehulla ennen koristelua. Täältä löydät viinisuosituksemme Runebergin tortun kaveriksi!