Chardonnay – maailman viljellyin valkoinen rypälelajike taipuu moneksi

Maailman eniten viljelty valkoinen lajike nousi huimaan suosioon 1900-luvun lopulla. 1980-luvulla puhuttiin jopa chardonnay-maniasta kun sen viljelypinta-ala nelinkertaistui yhden vuosikymmenen aikana. Vaikka kasvu hidastuikin 2000-luvulle tultaessa, sen 200 000 hehtaaria on isompi kuin monen maan kokonaistuotanto. On tuskin yhtään viiniä viljelevää maata, jossa se ei esiintyisi, ja useimmissa sen rooli on merkittävä.

Kuten kaikkien myyvien brändien, myös Chardonnayn alkuperästä on kiistelty. DNA-tutkimukset ovat kuitenkin kiistattomia ja osoittavat sen olevan Pinot’n ja Gouais Blancin luonnollinen risteytys Saône-et-Loiren alueelta Lyonin ja Dijonin välimaastosta. Ensimmäiset luotettavat maininnat ”Chardonnet”-lajikkeesta ovat peräisin 1600-luvun lopulta, ja sen lopulta Chardonnayksi vakiintunut nimi on peräisin samannimisestä kylästä Mâconnays’ssa. Onkin harvinaista, että vanhan lajikkeen nimi on niin vakiintunut, että sen synonyymejä tuskin enää muistetaan.

Chardonnayn suosiota voi selittää sen taipumus aavistuksen makeutena tuntuvaan korkeaan alkoholipitoisuuteen, sen yhteensopivuus tammen tuomien aromien kanssa, tai sen monipuolinen ja alueesta riippuva aromimaailma. Onkin kuvaavaa, että australialaiset tutkijat ovat löytäneet samoja makua aiheuttavia komponentteja mm. vadelmista, vaniljasta, trooppisista hedelmistä, persikoista, tomaateista, tupakasta, teestä ja ruusunlehdistä. On vaikeaa nimetä tyypillisiä chardonnayn aromeja, koska viinit ilmentävät hyvin paitsi kasvupaikkaansa myös tekniikoita, joita viininvalmistuksessa on käytetty.

Chardonnay viihtyy hyvin erilaisissa ilmastollisissa olosuhteissa ja kasvattaa helposti suurehkon sadon. Premium-laatua tavoittelevat viljelijät rajoittavat satoa alle 30 hehtolitraan/hehtaari, mutta 80 hehtolitran tuotannollakin saadaan aikaan kelvollisia viinejä. Ainoa ongelma on sen myöhäinen silmujen puhkeaminen, ja viileillä alueilla kuten Burgundissa kevään pakkaset (ja jopa raekuurot) aiheuttavat usein vahinkoa. Liian kuumassa lajike saattaa toisaalta menettää hapokkuutensa ennen kuin halutut aromit ovat ehtineet kypsyä. Huomattava määrä erilaisia klooneja onkin kehitetty vastaamaan erilaisiin haasteisiin ja toivottuun lopputulokseen.

Chardonnayn tyylien kirjo on yhtä laaja kuin sen kasvatus. Joskus on vaikeaa uskoa, että chablis’n teräksisen hapokkaat ja sitrusaromiset viinit on tehty samasta lajikkeesta kuin voita ja kermaa muistuttavat täyteläiset montrachet’t, puhumattakaan trooppisen hedelmäisistä, runsaan alkoholipitoisista Kalifornian chardonnaysta tai muhkean tammiaromisista chileläisistä versioista. 1900-luvun tammibuumi on tosin sittemmin laimentunut, ja nykyään myös uudessa maailmassa kuten Chilessä, Australiassa ja Argentiinassa tuotetaan leveysasteesta ja korkeuseroista riippuen hyvin erilaisia chardonnay-tyylejä.

Unohtaa ei sovi myöskään Chardonnayn merkitystä kuohuviineissä. Champagnessa se on yksi kolmesta päärypälelajikkeesta, ja vintage-samppanjoissa usein ainoa. Tärkeänä osana se on myös Espanjan Cavan ja Italian Franciacortan tuotannossa sekä englantilaisissa kuohuviineissä.

Ranska viljelee miltei neljäsosan koko maailman chardonnay-tuotannosta. Vanha Eurooppa onkin rakastanut lajiketta jo vuosisatojen ajan, mutta vasta nk. uuden maailman nousu lajike-etiketeillään nosti Chardonnayn nimen kuluttajien huulille. Terroir-orientoituneet eurooppalaiset eivät ole perinteisesti ilmoittaneet rypälelajikkeita etiketeissään, mutta kun amerikkalaiset yrittivät myydä omaa chardonnaytaan Chablis-etiketillä, Ranska luonnollisesti älähti. Uusilla viinialueilla ei ollut historiaa myyntivalttinaan, joten lajike-etiketit yleistyivät.

Jos ”uuden maailman” viineille hymyiltiinkin hieman vinoon vielä vuosituhannen vaihteessa, hymy on sittemmin vaihtunut ihailevaksi. Maat, kuten Australia, Uusi-Seelanti, Chile ja Argentiina ovat ponnistaneet nopeasti uusien innovaatioiden ja teknologian avulla vakavasti otettavien viinimaiden joukkoon. Nyt myös ”vanhan maailman” uudet viinitilat ja modernit toimijat ovat alkaneet lisääntyvässä määrin käyttää rypälelajikkeen nimeä etikettinsä näkyvällä paikalla uuden maailman esimerkin mukaan!

Teksti: Liisa Huttu-Hiltunen

Maista valitsemaamme kolmea erityylistä chardonnayta, ja huomaat kuinka monimuotoinen lajike on!

Marques de Casa Concha Chardonnay

2014, 18,89

Quebrada Secan viinitarha sijaitsee Limari-joen pohjoisrinteellä, 190m korkeudella vain 19 kilometrin päässä Tyynestä valtamerestä. Sumuiset aamut viilentävät lämpötilaa sallien rypäleiden kypsyä hitaasti täyteen aromipotentiaaliinsa samalla raikkaan hapokkuutensa säilyttäen. Mendozasta peräisin olevat kloonit nauttivat alueen olosuhteista sekä kalsiumkarbonaattipitoisesta maaperästä.

Rypäleet kerätään käsin kokonaisina terttuina, jotta kannat suojelisivat mehua hapelta puristamiseen saakka. Hellän puristuksen jälkeen viini käy tammitynnyreissä 12-15 päivän ajan, ja vain 5% viinistä saa pyöristää happorakennettaan malolaktisen käymisen avulla. Viiniä kypsytetään ranskalaisissa tammitynnyreissä 11 kuukauden ajan välillä sakkaa sekoittaen, koska sakka reagoi edelleen viinin kanssa korostaen lopputuloksen täyteläisyyttä. Lopuksi sakka poistetaan viinistä bentoniitin avulla ja tuote kylmästabiloidaan.

Vaaleankeltaisessa viinissä yhdistyvät täyteläisyys ja eleganssi. Runsas tuoksu tarjoaa kypsää päärynää, trooppisia hedelmiä ja paahdettua hasselpähkinää. Silkkisen kermainen suutuntuma on täyteläinen, ja maussa aromit täydentyvät kypsällä viikunalla ja mineraalisella jälkimaulla.

Viini on parhaimmillaan kermaisten ruokien kumppanina. Kana ja vaaleat lihat, pähkinät ja juustokuorrutteet sopivat erinomaisesti tälle korkeat pisteensä ansainneelle täyteläiselle tammitetulle chardonnaylle.

Tilaa tästä

Louis Max Beaucharme Chardonnay

2015, 14,54

Evgueni Louis Max perusti perheyrityksensä Burgundin sydämeen Nuits-Saint-Georgeen vuonna 1859. Hänen jälkeläisensä ovat sittemmin laajentaneet yhtiötä, ja nykyään Louis Max omistaa Burgundin suurimpiin kuuluvan luomutilan Mercureyn ja Rullyn alueilla sekä viinitilat Côte-du-Rhônessa ja eteläisessä Corbières’ssä.

Beaucharme Chardonnay edustaa valkoisten perusburgundien gastronomista tyyliä, jossa yhdistyvät pohjoisesta Chablis’n alueelta kerättyjen rypäleiden rapsakat hapot, Côte d’Orin pyöreys, Côte Chalonnais’n rehevyys ja Maconnais’n leveä hedelmäisyys. Louis Max on perinteikäs viinitalo, jolla on katse tulevaisuudessa ja he valmistavat siksi myös etiketissä näkyviä lajikeviinejä moderniin tapaan.

Rypäleet on käsin kerätty ja lajiteltu. Viini on käytetty teräsastiassa, ja 20% kokonaisuudesta on kypsytetty tammitynnyreissä. Burgundin tyyliin tammen käyttö on hyvin maltillista, ja vain osa tynnyreistä on suoraa paahteisuutta tarjoavaa uutta tammea.

Vaalean vihertävän keltainen viini on runsaan hedelmäinen tarjoten ilmastovyöhykkeelleen tyypillisesti sitrushedelmiä, omenaa, päärynää ja melonia. Vieno paahteisuus tuntuu häivähdyksenä pitkässä jälkimaussa ja viimeistelee keskitäyteläisen, kuivan ja hapokkaan kokonaisuuden. Viini sopii aperitiiviksi, patee-alkupaloille, etanoille persiljavoissa tai runsaan makuisille kaloille.

Tilaa tästä

Viña Maipo Chardonnay

2016, 6,99

Nimensä mukaan Chilen Maipon laaksosta kotoisin oleva viini edustaa runsaan hedelmäistä ja puhdaspiirteistä chardonnayn tyyliä, jossa tammikypsytystä ei käytetä. Leveä hedelmä pääsee täysiin oikeuksiinsa ilmentäen trooppisia hedelmiä kuten papaijaa ja ananasta, päärynää ja persikkaa. Kuiva maku on raikas, ja kypsän hedelmäisyyden lisäksi siitä voi erottaa sitrushedelmiä sekä makeita mausteita.

Raikas viini täydentää kala- ja äyriäisruokia sekä runsaita salaatteja. Viini sopii tyylilajiltaan myös sellaisenaan nautittavaksi ja on helppo napata retkellekin mukaan kierrekorkkinsa ansiosta. Viña Maipon suosio nousee jatkuvasti eikä ihme, onhan hinta-laatusuhde suorastaan huikea!

Tilaa tästä