Syksyinen päivä Tampereella, Wilhelm von Nottbeckin puistossa, on kuulas ja värikäs. Ihailen edessäni avautuvaa näkymää, joka vie ajatukset tyystin toiseen aikakauteen. Siinä se on seissyt pian 120 vuotta ja nähnyt monenlaisia aikoja ja ihmiskohtaloita. Mykistyttävän kaunis ja jykevän veistoksellinen rakennus keskellä vehreää puistoa, Tammerkosken rannalla.

Avaan Palatsin raskaan jykevän ulko-oven ja astun sisään - todellakin toiseen aikakauteen. Aulatila on kuin suoraan jostakin historiallisesta elokuvasta. Katseen vangitsee suuri takka, jonka yläpuolella on valtavan kokoinen peili, seinillä lampetteja, metsästysretkien muistoja, pöydillä kukka-asetelmia, koristeellisia kelloja ja kynttilänjalkoja, taidokkaita puuleikkauksia ovenkamanoissa ja yläkertaan johtavan portaikon kaiteissa. Ja pyörryttävän korkeassa katossa roikkuu Tampereen ensimmäinen sähkövalolla toiminut kattokruunu. Sama, jollain tapaa mykistyttävä menneisyyden lumo, jatkuu kaikissa talon saleissa ja huoneissa. Kyllä näissä tiloissa kelpaa juhlia ja kokoustaa. Tässäkin aulassa on tanssittu monet häät tämän vuosituhannen alusta alkaen.

Mutta vilkaistaanpa ensin hieman rakennuksen historiaan.

Finlaysonin Palatsi valmistui keskelle hehtaarin suuruista puistoaluetta aivan keskeisimpään kaupunkiin vuonna 1899. Sen rakennuttaja, Aleksander Johan Ferdinand Nottbeck, ei tosin ehtinyt nauttia loistokkaasta kodistansa kuin hetken, sillä hän kuoli vain 39-vuotiaana kaksi päivää ennen jouluaattoa vuonna 1900.

Paikalla oli sijainnut Aleksanderin lapsuudenkoti, isänsä, Finlaysonin tehtaan vanhan patruunan, Wilhelm von Nottbeckin rakennuttama puurakennus. Aleksander oli rikas ja kunnianhimoinen. Puutalo ei ollut tarpeeksi loistokas, jotain hienompaa sen piti olla. Niinpä uudisrakennuksen arkkitehdiksikin kelpasi vain aikansa parhaimmistoon kuulunut, kaupunginarkkitehti, Lambert Pettersson. Uusrenessanssityylistä graniittilinnaa, tai palatsia, rakennettiin vuosia, ja hienohan siitä tuli, kuten voimme todeta vielä tänä päivänä.

Aleksander oli kuollessaan naimaton ja loistokas talo jäi tyhjäksi isäntänsä kuoleman jälkeen. Vuodesta 1904 talossa asuivat Finlaysonin johtajat: ensin tehtaanisännöitsijät, sitten toimitusjohtajat. Vuonna 1979 palatsista tehtiin yhtiön kokous-, koulutus- ja edustustila. Ravintolakäyttöön rakennus ja sen pihapiiri tulivat 1980-luvun puolivälissä. Vuonna 2001 rakennus tontteineen siirtyi ravintoloitsija Keijo Olanderin omistukseen ja heräsi uuteen kukoistukseen.

Tamperelaisen keittiömestari Keijo Olanderin ura ravintolayrittäjänä alkoi vuonna 1986 Klingendahlin vanhassa tehdaskiinteistössä. Hieman syrjäisen sijainnin vuoksi tähtäimessä oli kuitenkin kaiken aikaa uusi liiketila lähempänä kaupungin ydinkeskustaa. Vuonna 1993 sellainen löytyi ihan paraatipaikalta Keskustorin reunalta, Kauppahallin korttelista. Syntyi ravintola Astor, eurooppalaistyylinen brasserie, jonka ruokalistalla maistuivat ranskalaiset maut. Suosio oli välitön, ja se on jatkunut tähän päivään saakka. Vuosien mittaan kilpailu on kiristynyt ja Tampereen ravintolatarjonta on monipuolistunut huikeasti.

Myös Keijo Olander halusi laajentaa toimintaansa. Vuosituhannen vaihteessa Finlaysonin Palatsi – kiinteistössä toiminut ravintolayritys teki konkurssin ja itse rakennus oli surkeassa kunnossa. Keijo Olander näki mahdollisuuden, otti riskin, osti kiinteistön ja remontoi rakennuksen perin pohjin kuntoon sen alkuperäistä henkeä kunnioittaen.

Vuoden 2002 vappuna Olanderien toinen ravintola avasi ovensa. Nyt 15 vuotta myöhemmin Finlaysonin Palatsi on yksi Tampereen suosituimpia juhla- ja kokoustiloja ja ravintoloitsijana toimii nyt Keijo Olanderin poika Henry Olander. Palatsin herättäminen monipuoliseen ravintolakäyttöön on kunnioitettava saavutus. Yrittäjäperheen rohkeutta ja riskinottoa ei voi kuin ihailla.

Istumme Henryn ja ravintolapäällikkö Ismo Niemisen kanssa Palatsin toisessa alakerran isoista saleista, jonka katto kohoaa korkealle ja takaseinää hallitsevat suuret, kauniit kaari-ikkunat. Sisustus on täälläkin antiikkinen, rakennuksen aikakauteen sovitettu. Kalusteet ja muut sisustuselementit ovat yrittäjäperheen omien etsintöjen löytöjä. Myös rakennuksen muut huoneet on sisustettu ajan hengen mukaisesti. Historian siipien havinan voi kuulla kaikkialla. Vain kokouksia varten hankitut kalusteet ovat kevyitä ja helposti liikuteltavia.

Kiinteistön remontointi oli suuri urakka, jonka uusi omistaja itse kustansi kokonaan. Rakennus oli päästetty huonoon kuntoon siitä huolimatta, että se on suojeltu kohde. Tämäkin sali, jossa nyt olemme, oli toiminut viimeksi diskona. Ikkunat oli peitetty mustin jätesäkein, puupinnat, katto ja ovenpielet spreijattu mustiksi ja kattokruunun tilalla pyöri diskopallo. Katto ja jyhkeiden ovien pielet ovat edelleen mustat, vaikka niiden pitäisi olla puunväriset. Ihan kaikkiin suojeluvaateisiin uusi omistaja ei katsonut voivansa taipua. Nykyisin vanhaa rakennusta hoidetaan sille kuuluvalla kunnioituksella ja pieniä kunnostustöitä tehdään kaiken aikaa.

─ Olen ainoa lapsi ja olen ollut mukana perheyrityksessä aina jollain tavalla, mutta sukupolvenvaihdoksen teimme joitakin vuosia sitten. Isäni toimii edelleen hallituksen puheenjohtajana ja on minulle ihan korvaamaton apu monessa asiassa. Kuten myös äitini, joka vastaa mm. toimistotöistä entiseen tapaan. Itse olen kasvanut tähän bisnekseen lapsesta saakka. Minkäänlaista ravintola-alan koulutusta minulla ei ole, mutta minulla on hyvin koulutettu, kokenut henkilökunta, Henry kertoo.

Työ perheyrityksessä oli aikanaan luonteva valinta, mutta Henry Olanderin nuoruusvuodet oli omistettu täysin urheilulle. Monikertainen triathlonin suomenmestari tavoitteli mm. paikkaa Sydneyn vuoden 2000 kesäolympialaisiin. Hän joutui kuitenkin jättämään kilpailu-uran loukkaantumisen vuoksi, mutta urheilu kuuluu edelleen kiinteästi Henryn elämään.

Palatsin bisneksen muodostavat ravintolatoiminta ja kokoukset sekä monenlaiset yritys- ja perhejuhlat. Vaikka toiminta on pitkälti tilauspohjaista, ravintola palvelee myös yksittäisasiakkaita lounasaikaan tiistaista perjantaihin ja iltaisin tiistaista lauantaihin. Sunnuntaisin ja maanantaisin ravintola on auki tilauksesta ja kesäisin palvelu laajenee viihtyisälle ja rauhaisalle puiston terassialueelle.

Tilat sijoittuvat rakennuksessa kahteen kerrokseen: alakerran suurimmat tilat ovat aula, jossa sijaitsee baari, sekä Talvipuutarha ja ruokasali. Lisäksi alakerrassa on pienempiä tilaisuuksia varten kolme salonkia ja yläkerrassa neljä. Lapsille löytyy leikkihuone ja käytettävissä on myös saunatila. Tilat muuntuvat moneksi, käytössä on ajanmukainen kokoustekniikka ja aukioloajoissa joustetaan eikä tilavuokraa peritä erikseen ruokailevilta asiakkailta. Autolla paikalle tulevia palvelee 25 maksutonta autopaikkaa Palatsin pihassa.

─ Palatsin toiminta on nykyisin vilkasta ja yrittäjän kannalta hyvällä mallilla. Me luotamme omaan linjaamme, jonka perustana ovat monipuoliset ja toimivat tilat historiallisessa, hyvin hoidetussa ympäristössä ja ammattitaitoinen henkilökunta keittiöstä saliin. Ja lisäksi venytään kuin purukumi asiakkaan toiveita kuunnellen, Henry Olander kiteyttää.

Alku ei kuitenkaan ollut ihan ongelmatonta.

─ Paikka oli silloin aikalailla syrjässä keskustasta. Etenkin talvisin asiakkaita kävi arkena harvakseltaan, mutta me emme antaneet periksi. Pidettiin ravintola auki jääräpäisesti ja uskottiin, että pitkässä juoksussa tulosta alkaa syntyä. Henkilökunnalle pantiin vaikka rätti käteen ja siivoustöihin, jos ei ollut asiakkaita joita palvella, Henry Olander muistelee nauraen.

Mitäpä muuta kuin jääräpäistä sinnikkyyttä voisikaan odottaa vanhanajan ravintoloitsijalta, joka trendien perään hötkyilemättä luottaa vankasti omaan linjaansa, ja hänen pojaltaan, joka on elänyt vuosikaudet todellista kestävyyttä ja tahdonvoimaa vaativan urheilulajin parissa.

Sinnikkyys Palatsin suhteen palkittiin ja nykyisin paikka tunnetaan paitsi loistavien puitteiden, myös hyvän keittiön ja palvelun, ansiosta kiiteltynä juhla- ja kokouspaikkana. Kaupunkikehityksen myötä Keskustorilta sinne on matkaa vain 150 metriä ja esimerkiksi viihtyisälle kesäterassille pääsee toiselta puolelta koskea kätevästi Palatsinsiltaa pitkin. Palatsi on lähellä, mutta puiston suojassa silti ihan omassa rauhassaan. Ei ihme, että varsinkin häätilaisuuksien järjestäjät ovat haltioituneet Palatsista.

─ Meillähän on kirkko samassa puistossa ja alakerran isot salit ja aulatila toimivat loistavasti häätilaisuuksissa jopa 150 hengelle. Kesähäille romanttisempaa ja juhlavampaa kohdetta saa hakea, Henry vakuuttaa ylpeänä.

Kierrämme läpi talon tiloja. Talvipuutarha on katettu upeasti lounasvieraita varten. Luvassa on vilkas lounas. Nousemme jykeviä portaita pitkin yläkertaan. Salongeissa kokoustavat nauttivat parhaillaan aamukahvista porrastasanteella. Vilkaisu alas ja ympärille saa taas aikaan mykistävän ihailun tunteen. Ihan mahtava tunnelma tässä talossa. Olisipa vielä nuori ja häät tulossa!

Hulppeat tilat eivät kuitenkaan riitä, myös palvelun ja ruoka- sekä juomatuotteen on onnistuttava. Palatsin keittiöpäällikkönä on muutaman vuoden toiminut Vesa Hiiros, joka vastaa myös Astorin keittiöstä. Ravintolapäällikkö Ismo Nieminen puolestaan kuuluu Palatsin vakiokalustoon, mutta ei totisesti ole antiikkia, vaan seuraa alan kehitystä ja juomatarjonnan uusia tuulia. Hän vastaa siitä, että palvelu sujuu ja laseissa on hyviä juomia.

Palatsin keittiötä luonnehditaan Astorin tapaan ranskalaistyyliseksi, perinteiseksi ravintolakeittiöksi, jossa käytetään kotimaisia raaka-aineita ja perinteisiä valmistustapoja modernilla otteella.

─ Täällä Palatsissa toimimme joustavasti asiakkaiden toiveiden mukaan. Ruoka- ja juomahinnoittelun pidämme kohtuullisena. Haluamme olla oman rahan ravintola, jonne ei ole korkeaa kynnystä tulla. A la carte – lista on toki olemassa, mutta emme ole siihen liimautuneita, vaan lisäksi tarjolla on kausimenu sekä keittiömestarin suositusmenu ja kesäisin tietysti terassimenu, Ismo selvittää.

Henry puolestaan muistuttaa, että yrityksen vahvuus on myös se, että asiakkaille voidaan tarjota kaksi erityyppistä ravintolaa.

─ Ja jos halutaan hieman enemmän fine diningin suuntaan menevää tyyliä, sekin onnistuu tilauksesta. Keittiöstämme kyllä löytyy ammattitaitoa sekä täällä että Astorissa. Mutta kummassakaan paikassa me emme edes halua viedä meidän ruoka- ja juomatuotettamme hifistely- linjalle emmekä leimautua johonkin kategoriaan. Pidämme kiinni omasta, perinteisestä ravintolatyylistämme, jolla olemme hankkineet pitkäaikaisen ja uskollisen asiakaskuntamme. Astorissa ruokalistalta löytyy juuri niitä annoksia, joita kanta-asiakkaamme odottavat sieltä löytävänsä. Vanhanajan kohtelias, asiakkaita huomioiva palvelu on tietysti itsestäänselvyys. Molemmissa ravintoloissa, Henry linjaa.

Kokous- ja juhlatilaisuuksien tarjoilut räätälöidään yhdessä asiakkaan kanssa kunkin tilaisuuden luonteen mukaan. Olipa sitten kysymys kahvitilaisuudesta, tilaisuuden määrittelemästä buffet-pöydästä tai pöytiin tarjoiltavista menyistä. Lounaalla kokousasiakkaat, pieni tai suuri seurue, syövät samaa ruokaa kuin ravintola-asiakkaat. Tarjoilla ei ole pelkistettyjä kokousaterioita, vaan kausikalenterin mukaan mennään.

─ Eivätkä aikataulut petä. Liikemieslounas tunnissa ei ole meillä mikään taikatemppu. Ammattimaista ravintolaosaamista meiltä löytyy. Mutta pitkäänkin saa istua, muistuttaa Henry Olander.

Ammattitaitoinen henkilökunta tulee monta kertaa esiin ravintoloitsijan puheessa. Ja syystä. Ismo Nieminen valmistui aikoinaan restonomiksi Jyväskylässä ja tuli vuonna 1996 Astoriin, mistä siirtyi Palatsiin sen auettua. Hän ei ole ainoa pitkäaikainen työntekijä Olandereiden ravintoloissa. Pitkät työsuhteet ovat pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Ammattimaista ravintolaosaamista ei voi tänä päivänä aliarvioida.

─ Luulenpa että meillä on tamperelaisravintoloista pisimmät työsuhteet. Henkilökuntaa on yhteensä molemmissa ravintoloissa kolmisenkymmentä ja monet heistä ovat olleet meillä jopa 15-30 vuotta, Henry toteaa ylpeyttä äänessään.

Toimitusjohtajalla on jo kiire seuraavaan tapaamiseen, joten kiitän vierailusta ja toivotan taloon onnea ja menestystä. Aulassa pysähdymme Ismon kanssa vielä ihailemaan komeaa baaritiskiä ja juttelemme vielä hetken talon juomatarjonnasta.

─ Meidän viinilista on eurooppalaispainotteinen ja vaikka itse sen sanonkin, aika mielenkiintoinen ja järkevästi hinnoiteltu. Vaikka emme trendien perässä juoksekaan, niin on meillä toki tarjolla myös pari natural- viiniä, koska niillekin on silloin tällöin kysyntää. Baaritarjonta on kattava, mutta aika perinteinen. Baari palvelee täällä lähinnä kokousasiakkaita. Se ei ole mikään pistäytymispaikka, paitsi joskus kesällä kun liikkeellä on myös turisteja. Astorin kuuluisa pianobaari torin laidalla sen sijaan palvelee baarikärpäsiä, Ismo vinkkaa.

Katselen vielä kerran ympärilleni ja mietin, että kyllä sopii kiittää Aleksander von Nottbeckiä kunnianhimoisesta rakennushankkeesta ja Keijo Olanderia tämän upean rakennuksen pelastamisesta.

Pukkaako kokousta? Ovatko häät tulossa? Finlaysonin Palatsi on mieliin painuva tapahtumapaikka. Kokeile, jos et usko.

Kuninkaankatu 1, 33210 Tampere

Puh. 0400-219530, Fax. 03-2142299

palatsi@finlaysoninpalatsi.com

Julkaistu 10/2017