Ravintola Olivia tuo Italian maut Helsinkiin

Tekisikö mieli makumatkalle Italiaan? Viiniposti vieraili Helsingin päärautatieasemalle avatussa ravintola Oliviassa

Buon appetito e benvenuti a Olivia!

Jo pitkään oli ruokaihmisten parissa kuultu huhuja, että Stadin rautatieaseman entiseen lippuhalliin avattaisiin italialainen ravintola, joka tulisi olemaan niin autenttinen kuin Italian ulkopuolella sijaitsevalta ravintolalta voi odottaa. Maaliskuun lopulla huhu konkretisoitui, kun norjalaiseen ravintolaketjuun kuuluva Olivia Central Station avasi ovensa italiannälkäisten ihmeteltäväksi. Ja kyllä kannatti odottaa. Olivia ei ole vain ruokaa ja viiniä. Se on aivan uudenlainen ravintolamiljööelämys.

Arkkitehti Eliel Saarisen 1900-luvun alussa suunnittelema graniittinen asemarakennus on yksi Helsingin jyhkeimmistä rakennuksista ja vilkkaimmista paikoista. Sieltä mm. lähdetään ja sinne tullaan junalla ympäri maata, viimeaikoihin saakka myös itänaapuriin. Aikana ennen lippuautomaatteja, puhumattakaan kännyköistä tai internetistä, lippu ostettiin joko lippuluukuilta tai upeasta lippuhallista. Alun perin lippuhalli toimi toisen ja kolmannen luokan matkustajien odotustilana ja ravintolana, mutta suljettiin 50-luvulla. Nyt tämä vanha, arkkitehtonisesti arvokas tila on jälleen remontoitu palvelemaan matkalaisia ja kaupunkilaisia vanhassa tarkoituksessaan; tänä päivänä Ravintola Olivia tarjoaa siellä makumatkoja italialaisen ruoan ja viinin maailmaan.

Olivia on saanut inspiraationsa Pohjois-Italian Lombardiassa sijaitsevasta Milanosta, mikä näkyy niin sisustuksessa kuin ruokalistassakin. Ravintolan miljöössä on kieltämättä samankaltaista lumoa kuin vaikkapa Milanon Galleria Vittorio Emanuele II - ostoskeskuksessa. Tilan korkeus antaa ilmavuutta ja suuret ikkunat päästävät luonnonvalon sisään. Ravintolan ehdoton katseenvangitsija on salin perällä, koristeellisen kaariseinän edessä sijaitseva baaritiski, jonka takana aikaa raksuttaa lippuhallin alkuperäinen kello. Lämpimin värein toteutetun sisustuksen kruunaavat nelimetriset oliivipuut, sitruunapuuruukut ja vihreät pylväät, jotka niin ikään koristivat jo vanhan lippuhallin seiniä. Historian havinaa. Tunnelma on tiivis ja intiimi. Ei uskoisi istuvansa tuhannen neliön suuruisessa tilassa, jossa on 320 asiakaspaikkaa.

Perinteistä italialaista ja pizzaa suoraan kiviuunista

Italialainen ruoka sopii hyvin suomalaiseen makuun. Makaronilaatikon kanssa kasvaneille pastaruoat maistuvat ja ruokasanastosta löytyvät jo helposti antipasto, prosciutto, mozzarella, carpaccio, risotto, penne, tagliatelle ja muut pastan eri muodot, focaccia, gelato, panna cotta, tiramisù jne. jne.

Näitä kaikkia ja paljon muuta tarjoaa Olivian monipuolinen ruokalista. Pieneen ja suureen nälkään. Vegetaristejakaan ei ole unohdettu ja pastat sekä pizzat voidaan valmistaa gluteenittomina. Ruoka-annoksissa ei tavoitella fine diningia, vaan mutkatonta makuelämystä, joka syntyy hyvistä raaka-aineista ja perinteisistä italialaisista valmistustavoista.

Milanosta inspiraationsa hakevan ravintolan ruokalistan nimikkoannoksia edustavat klassinen mm. juustoa, salamia ja ilmakuivattua kinkkua sisältävä alkuruokalautanen Antipasto al Lombardo (11 €), hitaasti kypsytetty vasikka Ossobuco con risotto Milanese (22 €) ja vaniljajäätelö suklaalastuilla Gelato alla Stracciatella (7,5 €) bergamolaiseen tapaan. Ossobuco tarjotaan gremolatan eli vihreän, valkosipulilla ja sitruunalla maustetun persiljakastikkeen kanssa ja annoksen kullankeltainen risotto on tietysti maustettu sahramilla.

Mutta mikä Italian herkku onkaan suomalaisten suurin suosikki? Tietysti pizza! Pizzan suosio on 60-luvulta alkaen kasvanut kasvamistaan ja saanut uudenlaisia tyylisuuntia. Oliviassa tarjolla on nk. roomalaista pizzaa, ohutta ja rapeakuorista, joka paistetaan vauhdilla Italiasta tuodussa pizzauunissa. Kaksi metriä korkea ja kaksi metriä leveä pizzauuni toimii kaasulla ja siinä voi paistaa kerralla jopa 12 pizzaa.  Salin puolelle tuotu uuni ja pizzoja rakentelevat pizzakokit antavat oman leimansa ravintolan tunnelmaan.

Olivia on auki joka päivä kello 11.00-23.00, sunnuntaisin klo 12.00 alkaen. Lounasta tarjoillaan maanantaista perjantaihin kello 11.00-14.00 varsin kohtuulliseen hintaan. A la Carte – listan tarjonta on laajempi ja hinnat hieman korkeammat. Ja Oliviaanhan on lupa tulla vaikka vain drinkille tai lasilliselle hyvää italialaista viiniä.

Italialainen ruoka vaatii vierelleen italialaisen viinin

Olivian viinilista on luonnollisesti myös italialainen. Viinilistalla on mm. toscanalaisen huippuviinitalon Marchesi Antinorin viinejä.

Firenzeläinen Marchesi Antinori on yksi Italian vanhimmista ja arvostetuimmista viinitaloista. Viinitalon historia lasketaan alkaneeksi siitä, kun Giovanni di Piero Antinori vuonna 1385 liittyi firenzeläisten viinintekijöiden kiltaan, ” Arte Fiorentina dei Vinattieri”. Suku on siis valmistanut viiniä 26 sukupolven ajan ja yli 600 vuotta. Antinori on myös yksi perustajajäsenistä Italian historiallisten viininbrändien suojelemiseksi ja edistämiseksi perustetussa Associazione Marchi Storici d’Italia – yhteisössä.

Viimeisin sukupolvenvaihdos talon johdossa tapahtui muutama vuosi sitten, kun nykyinen markiisi Piero Antinori siirtyi viinitalon kunniapuheenjohtajaksi ja isänsä saappaisiin astui hänen vanhin tyttärensä Albiera Antinori. Viinitaloa johdetaankin nykyisin naisenergialla, sillä nuoremmat sisaret Allegra ja Alessia työskentelevät myös perheyrityksessä.

Perinteiden kunnioittaminen ja intohimoinen asenne viinintekoa ja viininviljelyä kohtaan ovat kulkeutuneet verenperintönä tyttärille, samoin kuin rakkaus ja huolenpito maaperästä, joka viinin tuottaa. Toisaalta toimintaa ohjaa avarakatseisuus ja utelias kiinnostus uusia mahdollisuuksia kohtaan. Antinori valmistaa viinejä perinteisen alueensa Toscanan lisäksi muualla Italiassa, mm. Umbriassa, Piemontessa, Lombardiassa ja Apuliassa ja Italian ulkopuolella mm. USA:ssa ja Chilessä.

Antinori kuuluu nk. supertoscanalaisten viinien pioneereihin. Muutamat tuotantosääntöjen rajoituksiin kyllästyneet toscanalaiset tuottajat päättivät 1970-luvulla luopua ylempien laatuluokitusten säännöistä ja alkoivat valmistaa viiniä pöytäviininä (vino da tavola, myöhemmin IGT), jossa rypälevalikoima ja valmistustavat olivat väljemmät. Syntyi hienoja viinejä, joista Antinorin huippuviinejä ovat edelleen Tignanello ja Solaia. Vaikka viinilakia on myöhemmin muutettu, näiden Antinorin viinien luokitus on edelleen IGT. Talon filosofia kuitenkin korostaa, että jokainen viini, hintaluokasta ja alkuperästä riippumatta valmistetaan huolella, osaamisella ja rakkaudella.

Antinorin Skandinavian vientipäällikkö, hurmaava Alessandro Leone vieraili Suomessa heti ravintola Olivian avaamisen jälkeen ja antoi muutamia vinkkejä Antinorin viinien ja Olivian ruokien yhdistämiseksi:

• Tervetulomaljaksi Italian oma ”samppanja” - Benvenuti

Marchesi Antinori Cuvée Royal Brut, Franciacorta DOCG (Alko 29,90 €)

• Alkupalat – Antipasti all’Italiana, lombardialaiset alkupalat

Tormaresca Calafuria, Salento IGT (Alko 18,99 €)

• Kalalle tai mm. parsarisotolle

Guado Al Tasso Vermentino, Bolgheri DOC

• Savustetulle ruoalle tai lihapadoille, mm. Ossobuco con risotto Milanese

Péppoli, Chianti Classico DOCG (Alko 19,99 €)

• Tuhdimman liharuoan mm. grillatun entrecôten tai voimakkaiden juustojen kanssa:

Tignanello 2018 Toscana IGT (Alko 99,90 €)

• Jälkiruoan, mm. pannacottan kruunuksi

Prunotto Moscato d’Asti DOCG

Buon appetito!

Ensimmäinen käynti houkuttelee takaisin

Hesan assa alias stadin steissi ja sen lippuhalli tulivat minullekin tutuksi 60-luvun lopulta, kun kuljin junakyydillä opiskelu- ja kotikaupungin väliä. Pari päivää Olivian avaamisen jälkeen olin sopinut treffit ystävän kanssa Stockan kellon alle, mutta päätimmekin tavata ex tempore assan kellon alla ja tutustua uuteen, kohuttuun ravintolaan. Ajatuksena oli, ettei pöytävarausta varmaankaan tarvitse ”eihän siellä vielä ketään ole, kun se on juuri avattu ja se on niin iso”.

No, väärin arvattu. Ovella odotti pitkä jono ja ravintolassa täysi tohina päällä. Pienen odottelun jälkeen meidät otti vastaan säteilevästi hymyilevä nuori nainen, joka puhui englantia ja kertoi löytävänsä meille tuota pikaa viihtyisän pöydän. Näin tapahtui ja kohta olivat jo proseccot ja ruokalistat pöydässä.

Tarjoiluhenkilökuntaa näytti olevan pilvin pimein ja he hoitivat tehtäväänsä tehokkaasti. Englantia puhuttiin yleisesti, sillä Norjasta oli tuotu ravintolaan mm. oma ”avaustiimi”. Iloista, ystävällistä ja tehokasta oli lounasajan palvelu. Ja miljöö sekä tunnelma kuin ulkomailla ikään.

Ensimmäinen käynti Oliviassa oli mukava kokemus. Koska meillä ei ollut kiire, nautiskelimme lounassalaatin lisäksi proseccosta ja silmänruoasta, jota ravintolamiljöö tarjosi. Annoskateuskin heräsi, kun katselimme vesikielellä naapuripöytiin kannettavia pizzoja. Selvääkin selvemmäksi kävi, että tänne on tultava uudestaan. Pizzalle!

Koska kalenterin perusteella ollaan menossa kesää kohti, hyvä valinta saattaisi olla Olivian Kaivokadun puolella sijaitseva 250-paikkainen terassi, jossa saa sekä ruokaa että juomaa. Terassille on avattu käynti ravintolasalin suurten ikkunoiden kautta ja sen toistaa samaa vehreää ja intiimiä tunnelmaa kuin ravintolasali. Luulenpa, että tästä terassista tulee kesän hitti. Jo nyt näen itseni istumassa aurinkoisena päivänä varjon alla edessäni lasillinen proseccoa tai franciacortaa, Italian omaa ”samppanjaa”. Ja mikä parasta; jos se lämmin kesä ei tulekaan, niin tällä terassilla vähän viileämpiin säihin on varustauduttu lämpölampuin.

Grazie e arrivederci!

P.S. Olivia Restaurants on norjalainen yritys, jolla on useita ravintoloita Norjassa ja Ruotsissa mm. Tukholmassa ja Göteborgissa. Suomessa Olivian sisarravintola avataan piakkoin Helsingin Kluuvikadulla. Ja henkilökuntaa haetaan kaiken aikaa. Pysy kuulolla. www.oliviarestaurants.fi

Teksti: Sirpa Lauttamus-Ahola

Kuvat: Ravintola Olivia