Alkon Vihreä valinta -merkintä kokoaa alleen erilaisia sertifikaatteja ja käytäntöjä

Aloitimme syyskuussa juttusarjan teemalla vastuullisuus. Pohdimme, mitä vastuullisuus viinialalla merkitsee ja mitä käytännön haasteita viinituottajilla on edessään toimiakseen vastuullisesti – niin ekologisesti kuin sosiaalisestikin. Ilahduttavan monet tuottajat ovat tarttuneet haasteisiin ja saavuttaneet ihailtavia tuloksia.

Alkon Vihreä valinta -merkintä helpottaa kuluttajaa

Ensimmäisessä artikkelissamme totesimme, että maailmanlaajuinen sertifikaattien kirjo on varsin laaja. Jokaisessa maassa, jokaisella alueella on omat haasteensa, mutta myös toisaalta mahdollisuutensa.

Jotta kaikkia mahdollisia sertifikaatteja ei tarvitsisi tuntea, Alko helpottaa vastuullisten viinimerkkien valintaa Vihreä valinta -merkillään (lue merkistä myös Alkon sivuilta). Vihreä valinta -tuotteiden hintalaput on usein merkitty vihreällä taustavärillä, lisäksi niiden taustalla vaikuttavat erilliset sertifikaatit löytyvät sekä hyllyltä että verkkokaupasta.

Vihreä valinta -symboleita on seitsemän

Alko painottaa vihreydessään ympäristöön vaikuttavia valintoja ja tekoja. Niiden symboleita on seitsemän: alkuviini, biodynaamisuus, hiilineutraalius, kestävän kehitys, luomu, vegaani sekä ympäristöystävällinen pakkaus.

Alkuviinit kiinnostavat nuoria kuluttajia

Alkuviineiksi tai naturalviineiksi kutsutaan viinejä, joiden tuotanto tapahtuu alusta loppuun mahdollisimman luonnollisesti. Sen lisäksi, että viiniköynnöksiä kasvatetaan luonnonmukaisesti, niiden rypälemehun käymisprosessiin ei puututa. Ne saavat käydä omassa aikataulussaan ilman lisättyä hiivakantaa, niitä ei kirkasteta apuainein, suodateta tai stabiloida.

Alkuviineillä ei ole omaa kansainvälistä sertifikaattia lukuun ottamatta uutta, lokakuussa 2019 perustettua ranskalaista vin méthode nature -sertifikaattia. Sen mukaan valmistetut viinit ovat luomua, rypäleet käsin poimittuja ja luonnollisin hiivoin käyneitä, ja niiden kellarimenetelmät ovat rajoitettuja niiden ”luonnollisen prosessin” saavuttamiseksi.

Kuitenkin kuka tahansa voi periaatteessa kuka ilmoittaa tuotteensa alkuviiniksi (ilman kyseistä sertifikaattia), koska niiden valmistusta ei virallisesti valvota. On odotettavissa, että samankaltaisia sertifikaatteja ilmestyy pian muihinkin (Euroopan) maihin. Alko luottaa tällä hetkellä tuottajan omaan ilmoitukseen.

Biodynaamisuus on sekä menetelmä että ideologia

Biodynaaminen on lyhenne sanasta biologis-dynaaminen.  Ideologian ja menetelmän ”isänä” pidetään Rudolf Steineria, joka vuonna 1924 luennoi Saksassa luonnon kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista.  Biodynaamisen viljelyn ekologia ulottuu tilan maiden, viljelykasvien, eläinten ja ihmisten lisäksi tähtitaivaan kosmisiin ulottuvuuksiin, ja maatilan toimenpiteet suoritetaan noudattaen luonnon suuria rytmejä.

Myös biodynaaminen viljely perustuu luonnonvarojen kestävään käyttöön, ja maan hedelmällisyyttä vaalitaan kompostoinnin, viherlannoituksen, vuoroviljelyn ja biodynaamisten ruiskutteiden (preparaattien) avulla. Biodynaamisessa viljelyssä kuitenkin korostetaan omavaraisen ja omaleimaisen tilakokonaisuuden merkitystä elintarvikkeiden tuotannon perusyksikkönä. Siihen liittyy filosofia, jonka mukaan ihminen voi tutkia ja laajentaa luonnontieteellistä tietoa tavalla, jota tavanomainen tieteellinen maailmankuva ei vielä tunnista.

Maailmanlaajuisesti yleisin sertifikaatti biodynaamisesti viljellylle tuotteelle on Demeter-sertifikaatti. Kaikilla Alkon valikoiman biodynaamisilla tuotteilla on myös luomusertifiointi.

Hiilineutraalius on maailmanlaajuinen tavoite

Maailmanlaajuinen hiilineutraalisuustavoite on nousemassa yhä laajemmin myös viinintuottajien agendalle.

Alkon hiilineutraali merkintä myönnetään tuotteille, joiden ”raaka-aineiden viljelyn, tuotteeksi valmistamisen, pakkauksen ja pakkaamisen sekä näiden vaiheiden välisten kuljetusten aiheuttamat hiilidioksidipäästöt on sertifioidusti selvitetty, päästöjä on todennetusti vähennetty ja jäljellejäävät päästöt on kompensoitu.” (Alko)

Sertifikaatteja on useita, ja niitä voi saavuttaa minimoimalla päästöjään esimerkiksi viinikellarin gravitaation avulla (vs pumppaus), viinitarhalla käytettävän teknologian ja/tai muun logistiikan minimoinnilla ja puhtaalla energialla. Rakennussuunnittelulla voidaan vähentää huomattavasti tarvetta viilentää, tuulettaa tai lämmittää. Pakkausmateriaalit ja pakkausten kuljettaminen ovat suuri osa hiilijalanjälkeä. Viinitila voi kompensoida jalanjälkeään mm. istuttamalla ympäristöön muita kasveja, kuten puita.

Kestävän kehityksen sertifikaatti kattaa useita osa-alueita

Myös kestävän kehityksen sertifikaatit eroavat toisistaan eri viinialueilla. Ne keskittyvät pääsääntöisesti veden ja energian kulutuksen pienentämiseen sekä uusioenergian käyttöön, mutta ottavat huomioon myös sosiaalisen aspektin. Esimerkiksi Fair’n’Green on kansainvälinen järjestö, jonka jäsenet sitoutuvat vastuulliseen toimintaan koko tuotantoketjun osalta ja voivat saavuttaa sertifikaatin todentamalla vaaditut kriteerit. B Corporation puolestaan ottaa huomioon koko yrityksen toiminnan sosiaalisen ja ympäristöllisen vaikutuksen.

Italialainen sertifikaatti Equalitas on mahdollista saavuttaa kahdeksanportaisella ohjelmalla, jolla todennetaan yrityksen sosiaalinen, ekologinen ja ekonominen vastuu. Saksassa puolestaan on Fair Choise -niminen sertifikaatti.

Ranskalainen HVE (Haute Valeur Environnementale) tarkastelee koko tuotantoketjua viinitarhalta kaupan hyllyille.  Se rajoittaa, mutta mahdollistaa täsmällisen torjunta-aineiden tai lannoitteiden käytön silloin, kun olosuhteet niin vaativat (toisin kuin Luomu-sertifikaatti), mutta vaatii toisaalla enemmän mm. veden käytön rajoittamisen suhteen. Lisäksi HVE-statuksen omaavan tilan on todistettavasti huolehdittava ympäristönsä biodiversiteetistä. Ei siis riitä, että pelkästään viiniköynnökset voivat hyvin: myös muun kasviston ja eliöstön on oltava monimuotoista.

Myös yksittäiset viinimöt voivat ansaita sertifikaattinsa: Wineries for Climate Protection valvoo tiukasti mm. kasvihuonepäästöjä, veden käyttöä sekä jätteiden uudelleen kierrätystä.

Kuten todettu, olosuhteet vaihtelevat merkittävästi eri viinialueilla, ja siksi myös sertifikaatit ottavat ne huomioon. Kun toisessa paikassa kärsitään veden saannista, toinen saa vettä liikaakin ja kamppailee hometautien kanssa. Kaikki sertifikaatit pyrkivät neuvomaan ja ratkaisemaan ongelmia kestävämmän tulevaisuuden puolesta.

Luomu on jo vuosikymmeniä vanha sertifikaatti, joka syntyi vastustuksena lisääntynyttä kemikaalien käyttöä kohtaan

Luonnonmukainen viljely on kestävän kehityksen periaatteiden mukaista maataloutta, jossa vaalitaan koko paikallisen ekosysteemin, eläinten ja ihmisten hyvinvointia. Luomuviljelyssä korostetaan ravinteiden ja muiden uusiutumattomien luonnonvarojen tehokasta käyttöä, joka viinin viljelyssä tapahtuu mm. seuraavin keinoin:

• Maahan palautetaan lannoitteena se, ja vain se, mitä sieltä otetaan. Maan rakenteesta huolehtiminen sekä sen pieneliötoiminta ovat tässä tärkeässä osassa.
• Viinitarhan ympärille istutetaan lisää kasvustoa kuten pensaita ja puita sekä perustetaan niittyjä. Viinirivien väleihin istutetaan hyötykasveja, kuten esimerkiksi apilaa, herneitä ja laventelia. Ne hoitavat maaperää, tuovat takaisin hyödylliset hyönteiset ja organismit sekä suojaavat eroosiolta ja maan ravinnehävikiltä. Myös typpeä ja hiiltä sidotaan näin maahan, mikä puolestaan välillisesti ehkäisee ilmastonmuutosta.
• Kunnioitetaan maan vesivarantoja niitä säilyttäen, ei riistäen.
• Vaalitaan alkuperäislajikkeita, koska ne ovat luonnollisesti vastustuskykyisiä paikallisille taudeille ja sopeutuvat olosuhteisiin hyvin.
• Tuholaisten sekä tautien torjuntaan käytetään mahdollisuuksien mukaan luonnonmukaisia aineita, luonnollisia vihollisia tai feromoneja luontoon kuulumattomien kemiallisten tai synteettisten aineiden sijaan.

Lue lisää täältä .

Vegaanisen viinin valmistuksessa ei ole käytetty mitään eläinperäistä

Maatalousyhteiskunnassa on perinteisesti käytetty kaikki raaka-aineet hyödyksi. Viiniä valmistettaessa mm. huomattiin, että tiettyjen proteiinien lisääminen valmiiseen viiniin nopeutti sen kirkastusta. Munan valkuainen, kaseiini, maito- tai kalaproteiinit ovat perinteisesti liittyneet viinin kirkastamiseen. Ne eivät kuitenkaan jää lopputuotteeseen, vaan sitoutuvat käyttämisen yhteydessä syntyneeseen sakkaan nopeuttaen sen laskeutumista astian pohjalle ja helpottaen näin suodatusta.

Vegaanisen juoman valmistuksessa ei ole käytetty lainkaan eläinperäisiä ainesosia tai materiaaleja. Kirkastukseen käytetään useimmiten bentoniittia, mutta on olemassa myös kasvisperäisiä kirkastusvalmisteita.

Vegaanisuudelle ei ole kansainvälistä, yhtenäisesti valvottua standardia tai sertifikaattia. Alkon valikoiman vegaaniset tuotteet on merkitty vegaanisiksi tuottajan ilmoituksen perusteella.

Lue lisää täältä.

Ympäristövastuullinen pakkaus vähentää tuotteen hiilijalanjälkeä

Logistiikka aiheuttaa suuren hiilipäästön niin tuotteessa kuin tuotteessa. Alko merkitsee tuotteen Ympäristöystävällisellä symbolilla, kun pakkauksen paino alittaa Alkon asettamat painokriteerit – tuotteesta riippuen (kevytlasipullo max 420 g, kevyt kuohuviinipllo max 835 g). Kuohuviineille painorajat ovat esimerkiksi suuremmat kuin panimotuotteiden johtuen siitä, että painetta sisältävän juoman pakkauksen tulee olla myös riittävän kestävä.

Nuorena nautittavaksi tarkoitetun tuotteen pakkaaminen lasipulloon ei ole aina tarkoituksenmukaista. Ympäristövaikutuksiltaan pienempiä juomapakkauksia ovat siis myös esimerkiksi muovipullo ja kartonkipakkaus. Nämä pakkaukset merkitään Ympäristövastuullinen pakkaus -symbolilla kuitenkin vain silloin, jos pakkausmateriaali on ympäristösertifioitu tai alkuperäsertifioitua kierrätysmateriaalia.

Teksti: Liisa Huttu-Hiltunen DipWSET

Kuva: Alko.fi