Vastuullisuus viinialalla

Mitä vastuullisuus viinialalla on?

Vastuullisuus on 2020-luvun megatrendi – teema, joka läpivalaisee kaikkia toiminnan sektoreita politiikasta kuluttamiseen ja harrastamisesta liiketoimintaan. Kansainvälisissä kuluttajatutkimuksissa brändien ja yritysten edustamat arvot ohjaavat yhä enemmän erityisesti nuorten aikuisten ostopäätöksiä. ”Vastuullisuudesta on tullut erottamaton osa jokaisen menestyvän yrityksen liiketoimintaa”, kirjoittaa Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntija Elina Sonninen artikkelissaan Vastuullisuus – tämän päivän kilpailuetu, huomisen toimintaedellytys.

Toimintamme vaikutukset etenevät ympäristössämme kuten veteen heitetyn kiven laineet

Teemana vastuullisuus on varsin laaja. Mihin asti vastuu ulottuu? Riittääkö, että viininviljelijä huolehtii viinitarhojensa terveydestä ja tuotteensa eli viinin laadusta? Riittääkö, että työntekijöitä kohdellaan asianmukaisesti, tai että pakkauksen materiaaleja, saatavuutta ja painoa on pohdittu myös hiilijalanjäljen näkökulmasta? Entä energia- ja vesitehokkuus tai jätteiden minimointi ja kierrätys? Onko viinituottajalla vastuuta alihankkijoistaan, ulottuuko vastuu myös paikalliseen ekologiseen, sosiaaliseen tai ekonomiseen ympäristöön, entäpä alueen kulttuuriperintöön? Jälleenmyyjät edustavat myös tuottajaa, millaista heidän toimintansa on? Miten viinin mahdollinen markkinointi vaikuttaa kuluttajayhteisöissä? Onko viinituottajalla yhteiskunnallista vastuuta? Miten kauaskantoisesti suunnitelmia tulisi tehdä?

Ilmastokysymys on viinialan elinehto

Viinialalla vastuullisuus nousee esiin erityisesti ilmastokysymyksenä. On selvää, että esimerkiksi kuivuus ja kiihtyvät sään ääri-ilmiöt ovat erityisen vahingollisia maataloudessa, jonka kasvi tuottaa laadukasta satoa vasta n. 7-vuotiaana; mutta joka voi tuhoutua täysin minkä tahansa luonnon katastrofin yhteydessä – oli kysymys sitten tulvista, kuivuudesta tai metsäpaloista. Pakkaset, raekuurot ja rankkasateet tuhoavat harvoin koko kasvia, mutta kenelle tahansa kokonaisen vuoden sadon ja työpanoksen menettäminen on myös raadollista. OIV:n, kansainvälisen viinialan kattojärjestön puheenjohtajan Pau Rocan mukaan ilmastoteema tulleekin puhaltamaan läpi viinialan tulevina vuosina.

Toinen 2020-luvun suuri teema on tasa-arvoisuus. Kuluttajat arvostavat brändejä, jotka toiminnallaan pyrkivät parantamaan paikallisten yhteisöjen ja ihmisten oloja, olivat he sitten työntekijöitä tai heidän perheen jäseniään – tai osa paikallista infrastruktuuria.

Kolmanneksi: paikalliset perinteet, historia ja kulttuuri kiinnostavat ja niitä kunnioitetaan jälleen – enenevässä määrin myös suurissa yrityksissä. Alkuperäislajikkeet tekevät paluuta, ja viinikulttuuri halutaan kokea osana paikallista gastronomiaa, elämäntyyliä ja juhlia. Kuluttajat toivovat viiniltä ”identiteettiä”, ja mm. viinimatkailu on ollut nosteessa (ennen kaiken seisauttavaa pandemiaa).

Suurilla toimijoilla suuri vastuu

On ilahduttavaa, että useat suuret viinituottajat ovat ryhtyneet tuumasta toimeen ja perustaneet sekä omia vastuullisuusohjelmiaan että kansainvälisiä yhteisöjä, joiden kautta he jakavat tietotaitoaan pienemmille toimijoille. Esimerkiksi IWCA (International Wineries for Climate Action) on tällainen viinitilojen ja -tuottajien yhteisö, jonka kautta viinitilat ja -tuottajat voivat hyötyä toisistaan ilmastomuutoksen vastaisessa yhteisessä taistelussa.

Hiilijalanjäljeltään neutraaleja viinitiloja ja viinimöitä on jo, ja tällä hetkellä kansainvälinen keskustelun aihe ovat mm. pakkaukset ja niiden logistiikka. Lainsäädännö(i)llä voidaan edesauttaa pyrkimyksiä päästövähennyksiin esimerkiksi sallimalla laatuviinialueiden viinien pullotus päämäärässä, ei lähtömaassa – olettaen että luottamus ja läpinäkyvyyskysymykset saadaan ratkaistua.  On yrityksiä, joiden menestys perustuu siihen, että he ovat onnistuneet osallistamaan työntekijänsä yhteisiin ponnistuksiin esimerkiksi asuinseutunsa kokonaisvaltaisen hyödyn nimissä.

Yritykset rahoittavat tutkimusta ja keksintöjä, jotka vähentävät tarvetta lisä-, apu-, ja torjunta-aineisiin sekä ympäristöä kuormittaviin lannoitteisiin.

Sertifikaatilla vai ilman?

On kokonaisen kirjo sertifikaatteja, joiden avulla viinituottaja voi viestiä kuluttajalle toiminnastaan ja arvoistaan. Tällaisia ovat mm. yleisesti tunnetut Luomu, Reilu kauppa ja Demeter, mutta myös viinitilat tai pelkästään viinimöt voivat olla sertifioituja. Esimerkiksi Château de Seguin Bordeaux’ssa on ansainnut HVE-sertifikaatin (Haute Valeur Environnementale), joka kertoo

tilan korkeista ympäristöarvoista. Pereladan uusi viinimö on saanut harvinaisen WfCP-sertifikaatin, joka valvoo tiukasti mm. kasvihuonepäästöjä, veden käyttöä sekä jätteiden uudelleen kierrätystä.

Toisaalta on myös tuottajia, jotka toimivat erittäin vastuullisesti ilman ainuttakaan sertifikaattia. Viinialueiden olosuhteet ja tarpeet ovat hyvin erilaisia, ja kullakin alueella voidaan kysyä mikä on mahdollista, mikä on järkevintä. Toinen kärsii kuivuudesta, toinen rankoista sateista ja hometaudeista.

Eri maiden ja viinialueiden tarpeisiin kehitetäänkin erilaisia ohjelmia, joita seuraamalla päästään haluttuihin tavoitteisiin. Lukuisat ISO (International Organization for Standardization) kehittää kansainvälisiä standardeja, joiden numeroituja sertifikaatteja myöntävät kansalliset sekä kansainväliset erilliset tahot. Tällainen on esimerkiksi ISO 26000, joka tähtää sosiaaliseen vastuuseen. Ohjelmia voi noudattaa myös ilman sertifikaatteja.

Yksikään viinitila ei kuitenkaan selviä ilman kuluttajaa, joka viimekädessä lompakollaan sanelee toiminnan reunaehdot. Muutokset vaativat investointeja, jotka tuntuvat pullon hinnassa. Luonnonmukaisesti viljelty sato jää ruiskutettua ja lannoitettua satoa pienemmäksi, mutta vaatii enemmän jalkatyötä. Työvoimakustannukset ovat merkittävä osa kustannuksia. Paljonko lisäarvoa sosiaalinen vastuu edullisen työvoiman maassa tuottaa viinipullolle?

Mitä vastuullisuus merkitsee sinulle? Askarruttaako sinua jokin vastuullisuuden osa-alue erityisesti? Lähetä meille kysymyksesi tai aihetoiveesi osoitteeseen posti@viiniposti.fi ja palaamme aiheeseen tulevissa artikkeleissamme!

Artikkeli on ensimmäinen osa juttusarjaamme, jossa tarkastelemme vastuullisuuden eri aspekteja viinialalla.

Teksti: Liisa Huttu-Hiltunen, DipWSET, Master of Wine -opiskelija