Mikä ihmeen biodynaaminen viini?

Millainen on biodynaaminen viini ja miten se valmistetaan?

Biodynaaminen viljely on itävaltalaisen Rudolf Steinerin 1920-luvun lopulla kehittämä viljelyfilosofia. Se suuntautuu erityisesti tarhoilla tapahtuvaan työhön, mutta ulottuu usein myös kellareihin: moni biodynaamisesti viljelevä tähtää mahdollisimman luonnolliseen, vähän käsiteltyyn viiniin. Biodynaaminen viini on aina luomua, sillä synteettisten lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö on menetelmässä kielletty.

Erityisen viljelyfilosofiasta tekee sen suhde kosmisiin voimiin. Tämän holistisen näkemyksen mukaan kaikki maailmankaikkeudessa on yhteydessä toisiinsa, ja kaikessa toiminnassa on pyrittävä löytämään täydellinen tasapaino eri elementtien välillä. Viininviljelyssä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kaikki tarhalla tapahtuva työ – istutus, leikkuu, sadonkorjuu – ajoitetaan biodynaamisen kalenterin mukaan, joka pohjautuu taivaankappaleiden liikkeisiin ja kuun eri vaiheisiin.

Kuu määrää tahdin

Biodynaaminen kalenteri jakaa viljelyvuoden kuun vaiheiden mukaan neljän tyyppisiin päiviin: juuripäiviin, lehtipäiviin, kukkapäiviin ja hedelmäpäiviin. Kalenterista viljelijä voi tarkistaa, milloin on otollisin aika kullekin toiminnalle tarhalla.

Esimerkiksi nousevan kuun aikaan, kun luonnon uskotaan olevan elinvoimaisimmillaan, on hyvä hetki keskittyä lehtiin ja ottaa pistokkaita varttamista varten, kun taas laskevan kuun päivinä köynnöstä leikataan. Sadonkorjuu kannattaa ajoittaa hedelmäpäivään, jolloin hedelmä on maukkaimmillaan.

Myös viininmaistamiselle on biodynaamisen kalenterin mukaan hyvät ja huonot päivät. Yleisesti ottaen viinejä tulisi maistaa hedelmäpäivinä, mutta esim. aromaattisille valkoviineille kukkapäivä saattaakin olla parempi.

Suurta viisautta vai hölynpölyä?

Kuuhun liittyy paljon uskomuksia, joilla ei välttämättä ole tieteellistä pohjaa. Emme kuitenkaan ehkä tiedä kaikkea; ehkä hyväksi havaittuja metodeja on syytä jatkaa, vaikka tieteellinen selitys uupuisikin.

Jos kuu voi liikuttaa valtameriä, eiköhän sillä voi olla merkityksensä viljelysmaillakin. Esimerkiksi mahlan tai veden virtaus kasveissa tuntuu olevan aktiivisempaa nousevalla kuulla.  Erään tutkimuksen mukaan myös kuun vaiheella on myös vaikutuksensa sademäärissä ja lehtien liikkeessä[1].

Monet viiniammattilaiset, jotka epäilevät biodynaamisen viljelyn tieteellisyyttä, ovat kuitenkin todenneet viinien jostain syystä maistuvan paremmalta hedelmäpäivänä kuin juuripäivänä[2].

Jos epäilyttää, kokeile itse! Biodynaamisesta kalenterista näet jokaisen päivän kohdalla, mille päivä on otollinen. Syyskuussa viiniä kannattaa maistella esimerkiksi 20-23 päivä. Älä unohda tarkistaa, mihin päivään kannattaa ajoittaa hiustenleikkuu ja milloin ei kannata mennä hammaslääkäriin, nämäkin löytyvät kalenterista.

Biodynamic Sowing and Planting Calendar 2022 (rhythmofnature.net)

Siankärsämö, kamomilla ja lehmänsarvi

Lehmänsarvia. (Kuva: Wine Folly)

Biodynaamisesti viljellyillä tarhoilla synteettisten torjunta-aineiden käyttö on kielletty, aivan kuten luomuviljelyssäkin. Maaperän hoidossa ja tuholaistorjuntaan käytetään yhdeksää erilaista ainetta, joita kutsutaan preparaateiksi. Näitä homeopaattisia preparaatteja ovat mm. kamomilla, nokkonen ja siankärsämö.  Preparaattien aktivoiminen tai ”dynamisoiminen” on varsin mielenkiintoinen osa prosessia.

Vannoutuneimmat biodynaamiset viljelijät täyttävät lehmänsarvia lannalla ja hautaavat sarvet maahan.  Myöhemmin sarvet kaivetaan ylös, sitten vettä sekoitetaan vimmaisesti astiassa niin että se saa aikaan pyörteen, lanta sekoitetaan siihen ja tällä vedellä kastellaan tarhaa. Uskomuksen mukaan lehmän sarvet toimivat niin sanottuina kosmisina johtimina, ja ”dynamisoidulle” vedelle jää muistijälki tapahtumasta.

Toiset uskovat, että siankärsämöillä täytetyn peuran virtsarakon hautaaminen maahan edesauttaa hyvää satoa tai lehmän kuivatun suolen täyttäminen kamomillalla on maahan kaivettuna hyväksi.

Näille ajatuksille on hyvin vähän tieteellistä näyttöä. Biodynaaminen viljelytapa teettää kuitenkin paljon lisätyötä ja -kustannuksia tuottajalle, joten kuka näihin ryhtyy, uskoo varmasti toiminnoilla olevan vaikutusta lopulliseen tuotteeseen.

Mistä tunnistaa biodynaamisen viinin?

Jos tuottaja ei ole hakenut sertifikaattia viinilleen, mistään ei tunnista sen olevan biodynaaminen. Biodynaamista viiniä harvemmin tunnistaa pelkän maun perusteella.

Demeter logo (Kuva: Demeter)

Jos viini on sertifioitu, sen tunnistaa joko Demeterin tai Biodyvinin logosta viinin takaetiketissä. Nämä kaksi instanssia myöntävät biodynaamisen viljelyn sertifikaatteja, mutta koska sertifiointi on aina kustannus ja vaiva tuottajalle, kaikki eivät lähde pitkään sertifointiprosessiin. Monet tuottajat ovat omaksuneet osia biodynaamisesta viljelystä, mutta eivät koe omakseen kaikkia siihen liittyviä toimenpiteitä. Niin kummalliselta kuin monet osiot kuulostavatkin, on hyvä tiedostaa, että kyse ei ole marginaalisista kummajaisista, vaan monet maailman arvostetuimmista viinintuottajista ovat biodynaamisia.

Biodynaamiset tuottajat kiinnittävät varmasti erityisen paljon huomiota maaperän hyvinvointiin.

Oletko maistanut biodynaamisesti tuotettua viiniä?

[1] https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/06/kun-kuu-korkealla-sataa-vahemman-nykymenetelmilla-paljastuvat-kuun-vetovoiman

[2] https://www.decanter.com/features/biodynamics-fruit-and-root-days-246375/