Mitkäs mahtaa olla ne suosituimmat viinimaat tällä hetkellä?

Ensimmäiset tilastot Alkon viinin myynnistä koskien vuotta 2019 on nyt julkaistu, ja ne kertovat meidän suomalaisten viinimieltymyksien muutoksista. 2000-luvun alussa suursuosioon kohonneen Chilen kustannustehokkaat viinit porskuttavat edelleen litramäärissä, mutta yhä useampi kuluttaja näyttää pysähtyneen eurooppalaisten klassisten viinimaiden hyllyille ja maksavan mielellään laadusta. ”Vanha maailma” kiinnostaa, ehkäpä siksi, että usein eurooppalaisen viinitalon takaa löytyy paitsi historiaa myös arvoja, joita viininystävä haluaa ostopäätöksellään tukea. Perheviinitilat ovat esillä omalla nimellään, kertovat tarinaansa omilla kasvoillaan, ja heidän toimintansa on usein eettisesti kestävämpää kuin suurten ylikansallisten yhtiöiden.

Viinimaana Portugali on uusi tulokas suomalaisten suosikkina. Tämä kertoo paitsi portugalilaisten viinien kehityksestä myös siitä, etteivät kuluttajat enää välttämättä kaipaa tuttua rypälelajikkeen nimeä pullon etiketissä – suurin osa portugalilaisista viineistä kun on sekoituksia useista paikallisista lajikkeista. Ja hyvä niin, sillä jossain vaiheessa viininviljelijät näyttivät istuttavan kilpaa ranskalaisia lajikkeita vanhojen köynnöstensä tilalle toivoessaan ulkomaalaisten ostavan niitä silloin helpommin. Paluu perinteisiin on kansainvälinen ilmiö, jossa viineiltä toivotaan paikallista personallisuutta ja historiaa.

Italia: toscanalainen on toivottu juhlavieras ja valpolicella vaalittu lemmikki

Italian, erityisesti Valpolicellan alueen punaviinit ovat meille rakkaita, ja tutut perheomisteiset viinitalot kuten Zenato ja Tommasi kuuluvat vakiona usean viininystävän ostoskoriin. Näyttäisi siltä, että ihmiset ovat valmiit maksamaan viinistään aiempaa enemmän, jos juoman takaa löytyy oikea ihminen, perhe ja tarina – sekä eettisesti kestäviä valintoja heidän toiminnassaan. Valpolicella viinialueena tarjoaakin kirjon arkiviineistä luksukseen: samoista muhkea-aromisista viinirypäleistä valmistetaan niin monikäyttöiset valpolicellat, täyteläiset ripassot kuin meditatiiviset amaronetkin. Onkin elämyksellistä verrata saman tuottajan eri laadut vierekkäin ja havaita näin omin aistein, miten viinin laatu kasvaa aromien tiiviyden myötä.

Toscanan kuuluisat viinialueet Chianti Classicosta Brunello di Montalcinoon ja Vino Nobile di Montepulcianoon ovat varmoja valintoja juhla-aterialla, jonka pääruokana tarjotaan laadukasta lihaa, tomaattipohjaista kasvisruokaa, sieniä tai kovia juustoja. Viinialueen luokitus DOCG takaa, että pullon sisällön laatu on taattu tarhalta lasiin saakka. Runsaan hapokkaat ja tanniiniset viinit sitä paitsi ikääntyvät tyylikkäästi, joten ne soveltuvat myös lahjaksi ystävän kellaroitavaksi.

(Oletko muuten jo tutustunut Toscanan nousevaan alueeseen DOC Cortonaan? Sieltä tulevan Selverello-viinin on valmistanut Dal Cero, sama tuottaja, jonka valkoviini Runcata voitti Vuoden Viinin tittelin 2019!)

Laadun tae on myös yli 600 vuotta viiniä valmistaneen firenzeläisen aateliperheen nimi: Antinori. Tiesitkö, että suosittua Villa Antinoria on myyty samalla etiketillä jo 100 vuotta? Antinorit ovat ponnistaneet Chiantista maailman kartalle pitkäjänteisellä ja tinkimättömällä laadun tavoittelullaan, johon on kuulunut myös kapinointia turhaan rajoittavia sääntöjä vastaan. (Muistathan tarinan Tignanellosta?)

Portugali on kasvanut laatuviinien maaksi EU:n myötä

Portugali oli pitkään maa, jonka viinituotantoa kuvastivat kotiviljelmät ja osuuskunnat, joihin perheet myivät oman tarpeensa ylittävät rypäleensä. Syyt tähän olivat poliittisia ja taloudellisia: köyhien maanviljelijöiden ei ollut mahdollista investoida viinien laatuun, ja toisaalta rypäleistä maksettiin kilojen, ei laadun perusteella. Viineistä käytännössä ainoastaan portviinillä oli vientiä, mutta portviinimarkkinoita hallitsivatkin siihen investoineet britit.

Liittyminen EU:iin vuonna 1986 merkitsi Portugalin viinitaloudelle uutta alkua: lainsäädäntö muutettiin eurooppalaiseksi, ja investointeja alkoi suorastaan virrata taloudellisesti ahdingossa pyristelleeseen toimialaan. Viinialalla ”kvartaali” on pitkä: uudet istutukset ja vanhojen istutuksien parannustyöt alkoivat vihdoin maistua pullojen sisällöissä 2000-luvulle tultaessa. DOC Douron tyylikkäät väkevöimättömät viinit noteerattiin kansainvälisesti, ja pian perässä seurasivat Dãon muhkeat punaviinit.

(lue myös: ”Viiniasiantuntija yllättyi: Harvoin 11 euron viini on näin hyvä”)

Nyt portugalilaiset viinit haastavat Alkon myyntitilastoissa jo Italiaa ja Espanjaa. Portugalilaisia viinejä on palkittu erilaisissa kilpailuissa: esimerkiksi Portugalin suurimman luomuviljelijän Symingtonin Altano Organic on voittanut peräti kaksi kertaa Vuoden Viinit -kilpailuissa. Heidän Chryseiansa (2015 & 2016) on osoittanut hienoa ikääntymispotentiaalia ja sopii siksi upeaksi lahjaksi viinikeräilijälle. Myös Chruchill’n nimeä kantavan viinitalon viinit ovat kehunsa ansainneet. Alentejon alueen viinit puolestaan osoittavat edullisemmassa hintaluokassa hyvää hinta-laatusuhdetta, ja hanaviini Smart Dog:n Pingo-koira on päässyt tutustumaan huomattavaan määrään suomalaisia koteja ja kekkereitä ;)

(Lue lisää Portugalin viineistä ja mm. Pingo-koirasta täältä)

Saksalaiset valkoviinit viehättävät raikkaudellaan

Keveys, raikkaus ja matala-alkoholisuus ovat niin kansainvälisiä kuin suomalaisiakin trendejä, ja tämä näkyy Alkoissa saksalaisten valkoviinien kysyntänä. Viileänä viinimaana saksalaiset viiniköynnökset tuottavat luonnollisesti raikkaan hapokkaita alkoholipitoisuudeltaan maltillisia viinejä. Perinteinen menetelmä Saksassa onkin jättää osa viinirypäleiden luonnollisesta sokerista käyttämättä alkoholiksi ja pyöristää siten suutuntumaa miellyttävämmäksi. Tiesitkö, että kun happopitoisuus on riittävän korkea, viini luokitellaan kuivaksi aina 9 grammaan (jäännössokeria per litra) asti? Tämä on tyypillistä saksalaisille kepeille viineille.

Saksalaiset ovat tunnettuja täsmällisestä tehokkuudestaan, ja saksalaiset viinituottajat ovat edelläkävijöitä monella saralla myös kestävän kehityksen ja sosiaalisen vastuun suhteen. Esimerkiksi Reh Kendermann on tunnettu kehitystyöstään, joka modernin teknologian avulla pyrkii minimoimaan energiankulutustaan ja päästöjään. Heidän tuotesarjansa Black Tower on Saksan eniten myyvä viinimerkki maailmalla – ja supersuosittu myös meillä Suomessa.

Teksti: Liisa Huttu-Hiltunen