Ruosniemi Brewery panee intohimolla, insinööritaidolla ja huumorilla

ruosniemen panimo
Mikä yhdistää Insinööriä, Humanistia, Vuorineuvosta, Koodaria, Portsaria, Sihteeriä ja Arkkitehtia?
– Kaikki ovat oluita.
Ruosniemen panimo henkilökunta Ruosniemen panimon Juho-Matti, Jussi ja Kata
Teekkarihuumori puree kaupan hyllyllä. Ammattien mukaan nimikoidut olutpullot ovat saaneet ihmiset nauramaan itselleen ja edustamiensa ammattien karrikatyyreille. Kylään mentäessä tuliaiseksi napataan kavereille omat oluet ja pilke silmäkulmassa varoitetaan humanistia ”koskemasta insinööriin”. Ruosniemen panimon ideanikkarit ovat osuneet huumorisuoneen, mutta he tietävät naurujen loppuvan lyhyeen, ellei pullon sisältö miellytä.
”Ensisijainen tavoitteemme alusta lähtien on ollut valmistaa laadukasta olutta”, painottaa idean isä ja nykyinen Ruosniemi Breweryn toimitusjohtaja Juho-Matti Karpale. ”Olisi hienoa, jos omalta osaltamme onnistuisimme edes hieman parantamaan ihmisten elämän laatua tarjoamalle heille aidoista raaka-aineista valmistettuja maistuvia tuotteita – hauskuudella höystettyinä. Turvallisia kokemuksia hyvän oluen parissa – tarkoitan tällä että vähemmän mutta parempaa”, Juho-Matti selventää.
Verrattain lyhyen ajan sisällä Ruosniemen oluet ovat lyöneet itsensä läpi kaikkiin suomalaisen olutmyynnin kerroksiin: ravintoloissa niitä myydään hanatuotteina, Alkoissa ja ruokakaupoissa (Lidl, S-, ja K-kaupat) oluet on pakattu joko pulloihin tai tölkkeihin. Panimon tavoitteena on valmistaa kuluvana vuonna 200 000 litraa olutta. Se on paljon käsityöläispanimolle, joka syntyi parin nuoren insinöörikaveruksen ”vähän lapasesta lähteneestä” harrastuksesta.

Kaikki jäljet johtavat Otaniemeen

”Jo siinä ensimmäisessä katseessa oli jotain ”, muistelee Juho-Matti pitkäaikaisen ystävänsä ja nykyisen yhtiökumppaninsa Antin tapaamista Teknillisen korkeakoulun fuksiaisissa syyskuussa vuonna 1997. ”Se oli sellainen tutustumisrinki, jossa sisärinki ja ulkorinki kulkevat eri suuntiin ja esittelevät itsensä vastaantulijalle. Yhtäkkiä siinä kaksi rillipäätä kohtasivat toisensa ja – the rest is history”, nauraa Juho-Matti. ”Oltiin molemmat päästy Polille opiskelemaan kemiantekniikkaa, ja siinä sitten jo ekoilla labrakursseilla oltiinkin työpareina. Hyvä työpari me ilmeisesti oltiin, kun tässä edelleen pidetään yhtä!
Olutharrastus ujuttautui poikien elämään niin ikään yliopistorientojen kautta. ”Oltiin aika aktiivisia opiskelijatapahtumien järjestämisessä. Niissä sitten tutustuttiin Hasaseen, jolla oli kummallinen harrastus: hän nimittäin matkusteli ulkomaita myöten erilaisia oluita maistelemassa”, vitsailee Juho-Matti silmiään pyöritellen ja ilmoittaa sitten muka vakavoituen: ”Pidän häntä syyllisenä… kauppojen peruslagertölkkeihin ei ollut enää paluuta!”

Olut syntyy luonnon raaka-aineista ja organismeista bioprosessien myötä

Valmistuttuaan Juho-Matti ja Antti työllistyivät kumpikin tahoilleen. Juho-Matti pääsi kehittämään funktionaalisia ruoka-aineita ja tutkimaan mm. hiivojen, sokereiden ja bakteerien toimintaa. Vaikka työ oli mielenkiintoista ja elämä rullasi kuin itsekseen, jotain puuttui. Hän huomasi kaipaavansa uutta harrastusta; jotain sellaista, jonka lopputulos olisi konkreettisesti havaittavissa ja jossa näkyisi oman käden jälki.
”Olin juuri täyttänyt 30 vuotta, ja eräänä yönä se iski kuin salama kirkkaalta taivaalta: Olut! Olut syntyy luonnon raaka-aineista hiivojen ja sokereiden bioprosessien myötä, se on konkreettisesti maistettavissa ja tuottaa välitöntä iloa juojalleen!”
Eikun panemaan. Tuohon aikaan, vuonna 2010 suomalainen olutbuumi ei ollut vielä nykyisen kaltainen. Suomenkielistä kirjallisuutta, tietoa oluttyyleistä tai panemisesta oli niukasti saatavilla. Sen sijaan jenkkilässä kotipaneminen oli jo kovassa nosteessa, ja internet tarjosi runsaasti vertaisapua. ”Haalimme kavereiden kanssa kippoja, kuppeja, koreja, maltaita, myllyjä, letkuja… ja kokeilimme.”
Tulevan Ruosniemi Breweryn osakkaat olivat (tietämättään) kokoontuneet ensimmäistä kertaa – mukaan lukien koemaistaja Hasanen.

Leppävaarasta Ruosniemeen

Juho-Matin vaimolla on oma kontribuutionsa siihen, miksi panimosta tuli ruosniemeläinen: ”No, sanotaanko niin, että meidän leppävaaralainen kaksio alkoi käydä pieneksi viimeistään siinä vaiheessa, kun ensimmäinen lapsi ilmoitti tulostaan. Ilmeisesti meidän saunatiloille oli muutakin käyttöä kuin panimorojun säilyttäminen”, vihjaa Juho-Matti hieman syyllisen näköisenä kulmiensa alta kurtistellen.
Juho-Matin veljen maatilalla sijaitsi käyttämätön vanha kivinavetta. Kaverukset saivat luvan siirtää kipponsa ja kuppinsa sinne. Tilojen kasvaessa kasvoi kuitenkin myös laitteisto: ”Osin teetimme, osin tuunasimme itse mm. vanhojen meijereiden tankeista välineistöä, ja lopulta meillä oli 200 litran erien valmistukseen sopiva navettapanimo”, muistelee Juho-Matti.
Yrityksen perustaminen tuli eteen toiminnan kasvaessa: ”Ilmeisesti veljeni mieleistä meillä oli hänen navetassaan aivan liian hauskaa, koska hän alkoi perimaan meiltä vuokraa. Muutkin kulut olivat jo tässä vaiheessa kasvaneet harrastustoimintaan nähden suhteellisen korkeiksi, joten hoitovapaalla ollessani hoidin yrityksen paperiasiat kuntoon ja aloimme tarjoamaan oluitamme myyntiin.”

Yhteistyö ravintoloiden kanssa tarjosi peiliä laadun kehitykseen

Viikolla käytiin töissä ja viikonloppuisin pantiin olutta. Ongelmana oli se, ettei viikolla kukaan ehtinyt valvomaan panimolla asioiden sujumista – esimerkiksi sulakkeen satunnainen palaminen saattaisi pilata koko erän, mikäli asia huomattaisiin vasta paikalle saavuttaessa.
”Tässä vaiheessa mukaan astui porilainen Jussi, nykyinen tuotantovastaavamme. Hän valvoi osa-aikaisesti tuotantoa viikolla, ja viikonloppuisin kuljetimme henkilöautolla oluttynnyreitä ravintoloihin”, kertoo Juho-Matti. ”Ravintolayhteistyö oli todella palkitsevaa, sillä baarimestareilta saimme rakentavaa palautetta ja heidän asiakkailtaan toiveita uusien tuotteiden kehittelyyn.”
Vuonna 2014 Juho-Matti koki olevansa risteyksessä: ”Panimon asiat olivat jatkuvasti mielessä, joten katsoin aiheelliseksi irtisanoutua päiväduunistani ja keskittyä täysillä oluen panemiseen.
Espoon ja Ruosniemen välinen liikenne oli vilkasta, kun kuljin siellä parikin kertaa viikossa. Pieniä lapsia oli jo kaksi ja minulle kävi hyvin selväksi mitä tarkoittavat ruuhkavuodet”, hän puuskahtaa.
Työ kuitenkin palkitsi tekijäänsä: olutta virtasi yhä uusiin ravintoloihin ja hyvää palautetta sateli. Vuonna 2016 koitti aika vallata uusi markkina ja pullottaa olut kauppojen hyllylle. ”Kaikkien kauhuksi sekä S-kauppa että Lidl hyväksyivät tarjouksen, ja silloin tuli kiire: Pullotuslinjamme saapui Ruosniemeen vain kaksi viikkoa ennen luvattujen tuotteiden toimitusta. Muutama hikipisara siinä tuli puserrettua”, kuvailee Juho-Matti. Myös Antti irtaantui silloisista töistään ja ryhtyi päätoimisesti vetämään panimon markkinointia ja myyntiä. Jussi palkattiin päätoimiseksi panijaksi. He työllistivät myös osa-aikaisia työntekijöitä.

”Pikkupomo”

Suomalainen käsityöläisoluiden buumi kasvoi kohisten 2010-luvun loppupuolella, ja pienpanimoita alkoi ilmestyä kuin sieniä sateella. ”Olimme ajoituksessamme onnekkaita. Aloittaessamme tuotteiden myynnin Suomessa oli ehkä 35 pienpanimoa. Nyt niitä on tyyliin 135”, kuvaa Juho-Matti ajan nopeaa muutosta.
Erityisesti kaupan hyllyllä uuden tuotteen tulee puhutella kuluttajaa. ”Vaikka panimomme sijaitsee Ruosniemessä, emme halunneet profiloitua paikallisolueksi. Mehän ollaan insinöörejä Espoosta, ja meitä kuvaa sellainen nörtti toimistolaiselämä ja asioiden vähän liiankin vakavasti ottaminen – mutta myös teekkarihuumori, johon kuuluu ennen kaikkea itselle nauraminen. Nimesimmekin ensimmäisen oluemme itseironisesti Pikkupomoksi”, hekottelee Juho-Matti. Pikkupomoa seurasivat Piirimyyjä, Sihteeri, Insinööri, Vuorineuvos…
”Tuossa vaiheessa 150 neliömetrin kokoisen navetan seinät alkoivat kirjaimellisesti tulla vastaan. Oltiin laitteidemme kanssa todella ahtaalla ja vaarana oli joutua tilan puutteen takia tekemään kompromisseja tuotteiden suhteen”, kuvailee toimitusjohtaja positiivista ongelmaansa.
Alkuvuodesta 2019 Porista löytyi sopiva teollisuusrakennus, ja kesällä koitti varsinainen muutto.
”Tuossa vaiheessa viimeistään insinööritaustoistamme oli tosissaan hyötyä: emme halunneet taukoa hyvin sujuvaan kauppaan, joten muutto tuli suunnitella niin ettei tuotanto keskeytyisi. Vieläkin ihmettelen, että selviydyimme urakasta ainoastaan kahden viikon tuotantotauolla”, Ruosniemen panimon pomo huokaisee ja lisää iloisesti:
”Tervetuloa kesällä vierailemaan Porissa! Nyt meillä on myös vierailukeskus, jossa mielellämme maistatamme tuotteitamme!”
Tutustu Ruosniemen panimoon ja heidän tuotteisiinsa osoitteessa: https://ruosniemenpanimo.fi/
Teksti: Liisa Huttu-Hiltunen
Kuvat: Ruosniemen panimo
Lisää tarinoita tarhoilta? Kurkkaa tänne...

Suositukset

Suolalla ja kinuskin aromilla terästetty versio Vuorineuvos Imperial Stoutista.

”Kun työmarkkinoilla myrskyää, Vuorineuvos rientää hätiin kaksirivisessä liituraitapuvussaan. Tämän jo hieman ikääntyneen teollisuuspampun ajatus alkaa kirkastua vasta pitkän lounaan jälkimmäisellä tunnilla. Työnantajalinnakkeen jyrähtävä kannanotto Hakaniemen vaatimuksiin muotoillaankin vasta jälkiruokajuomien ääressä.”

Suomi

Vuorineuvoksen monipuolisen tuoksun paahdetta ja mausteisuutta tasapainottaa Columbus-humalan raikkaus. Tämä Imperial Stout sopii erityisesti jälkiruokien kanssa nautittavaksi.

”Kun työmarkkinoilla myrskyää, Vuorineuvos rientää hätiin kaksirivisessä liituraitapuvussaan. Tämän jo hieman ikääntyneen teollisuuspampun ajatus alkaa kirkastua vasta pitkän lounaan jälkimmäisellä tunnilla. Työnantajalinnakkeen jyrähtävä kannanotto Hakaniemen vaatimuksiin muotoillaankin vasta jälkiruokajuomien ääressä.”

Suomi

Häkellyttävän trooppisen hedelmäinen, vehnällä pehmennetty, mutta rapsakkaasti katkeroitu, utuinen IPA. Tuoksussa kaikki tropiikin herkulliset hedelmät, maussa humalan rapsakka puraisevuus. Kesään ja kesän kaipuuseen, planeetan asennosta huolimatta.

Suomi

Meillä Ruosniemellä koettiin olevamme velkaa sairaanhoidon ammattilaisille, urheille etulinjan puurtajille, meidän kaikkien sankareille. Tämä erikoiserä on jatkokehitelty kevään 2020 versiosta, ja viety vielä pidemmälle, vielä suuremmaksi kunnianosoitukseksi hoitohenkilökunnalle. Sankari on maltainen, paahdetun karamellinen ja lievästi pähkinäinen ale-olut, johon tykitimme reippaasti perinteisiä west coast humalan aromeja, sitrusta ja havua. Nautinnollinen juotavuus, viehkeä tasapaino ja rapeat katkerot lopussa tekevät Sankarista erinomaisen ruokapöydän moniottelijan. Toimii niin burgerin kuin sosekeitonkin kyytipoikana. Meiltä kaikilta, teille kaikille.

Suomi

Suomen parhaaksi valittu tupla-IPA. Diplomi-insinööri on rungoltaan vahva, maltailtaan vaalea ja humaliltaan trooppinen. IBU:ja löytyy 107, eli niin sanotusti riittävästi. Tästä Länsirannikon klassista tyyliä mukailevasta oluesta ei hedelmää ja katkeroa puutu - DIPA parhaimmillaan.

Suomi

Raspberry Sour Alesta ei vadelmaa puutu! Aitoa vattua on laitettu 10 % tähän suupielet väkisin hymyyn vetävään herkkusouriin.

Suomi
Hiiva - olutmaailman seuraava trendi?
Jatka lukemista
Ruosniemi Brewery Helsinki Shop & Taproom
Jatka lukemista
Takaisin Lasissa