Viini ja terveys – onko viini terveellistä?

Olemme terveempiä kuin koskaan – luultavasti tieteen, lukutaidon, ymmärryksen ja valintoihin mahdollistavan vaurauden toisiaan seuraavista syistä. Nykyisessä informaatiotulvassa on kuitenkin vaikea erottaa tarkoitushakuista informaatiota puolueettomasta. Onko viini terveellistä vai ei, tulisiko mieluummin kieltäytyä alkoholista vaiko nauttia siitä kohtuudella, ja missä muodossa? Aiheuttaako viini allergisia reaktioita?

Mistä kaikki alkoi: ranskalainen paradoksi

Vuosisatoja sitten viiniä käytettiin parannuskeinona useisiin terveydellisiin ongelmiin. Keskiaikaiset luostarit olivat vakuuttuneita siitä, että munkit elivät muita pidempään mm. säännöllisen viinin kulutuksensa vuoksi. Nykytutkimus viittaa siihen, että tämä saattoi pitää paikkansa.

Viinin terveyshyötyjen tutkimuksen katsotaan alkaneen Bordeaux’n yliopiston tutkija Serge Renaudin tutkimuksesta vuonna 1991. Ranskalaiseksi paradoksiksi kutsutun ilmiön taustalla oli kansainväliseen laajaan dataan perustuva tutkimus, jonka pyrkimys oli osoittaa rasvaisen ruokavalion yhteys sydän- ja verisuonitauteihin. Tutkimustulokset paljastivat kuitenkin paradoksin ranskalaisten poikkeuksellisen alhaisen sydän- ja verisuonitautien ja toisaalla huomattavan rasvaisen ruokavalion välillä. Selittävä tekijä löytyi säännöllisestä viinin kulutuksesta. Sittemmin syy-yhteys on todistettu useissa maissa moneen kertaan, esimerkiksi Harvardin yliopiston tutkija Eric Rimmin mukaan kohtuullinen säännöllinen alkoholinkäyttö vähentää sydänkohtauksen riskiä jopa 30% totaalikieltäytyjiin verrattuna.

Mikä viinissä sitten on terveellistä?

Viinirypäleiden kuorista irtoavat flavonoidit toimivat antioksidantteina hidastaen ikääntymisen (oksidaation) vaikutuksia, ja estävät osaltaan myös verihiutaleiden paakkuuntumista. Ne suojelevat soluja myös haitallisilta UV-säteiltä. Resveratrolilla puolestaan on sekä antioksidanttisia että antibioottisia vaikutuksia. Se on myös antimutageeninen ehkäisten syöpää ja hidastaen sen leviämistä. Se ehkäisee verisuonten joustavuutta ja ehkäisee dementiaa. Kalium taas poistaa natriumia eli haitallisia suoloja elimistöstä.

On kuitenkin tärkeää huomata, että edelliset terveysvaikutukset ovat parhaiten saatavilla tuoreista viinirypäleistä. Vaikka viini sisältääkin em. terveydelle hyödyllisiä aineita, niiden pitoisuus ei riitä takaamaan terveyshyötyä pelkästään viinistä saatuna. Jotta niillä olisi ainoastaan viinin nauttimisen kannalta merkitystä, viiniä tulisi juoda niin runsaasti, että alkoholin aiheuttamat haitat kumoaisivat terveyshyödyn kokonaisuuden kannalta.

Paradoksaalisesti kyllä, viinin sekä terveellisin että haitallisin tekijä on etyylialkoholi eli etanoli.

Tutkimusten mukaan jo pieni alkoholiannos lisää elimistössä terveellisten omega 3 –rasvahappojen määrää, hyvää kolesterolia ja sepelvaltimotaudeilta suojaavaa apolipoproteiini A1:tä. Tärkeää on myös veren hyytymistä sekä verisuonten kalkkeutumista estävä vaikutus.

Mitä, miten ja milloin?

Terveyshyötyjen kannalta kaksi tekijää ovat olennaisia: säännöllisyys ja kohtuullisuus. Olennaista ei siis ole ainoastaan kulutuksen kokonaismäärä, vaan se, miten se jakautuu eri päiville. Säännöllinen alkoholin saanti johtaa alkoholidehydrogenaasin (entsyymi, joka pilkkoo alkoholia) tason kohoamiseen maksassa, ja tämä auttaa kehoa käsittelemään alkoholin tehokkaasti ja nopeasti. Äkillisissä ja epäsäännöllisissä juomistilanteissa näin ei tapahdu, ja elimistö joutuu suurelle koetukselle taistellessaan myrkytystilaa vastaan.

Lasi viiniä päivässä on siis hyvä sääntö.

Onko väliä, mitä juomaa siis nauttii?

On joitain tutkimustuloksia, jotka puhuvat erityisesti viinin terveyshyödyistä. Suomalainen kardiologi Tuomas Kiviniemi työryhmineen selvitti vuonna 2006, olisiko alkoholittomalla punaviinillä tai konjakilla punaviinin kaltaista vaikutusta terveiden koehenkilöiden valtimoihin. Ei ollut.

Verrokkitutkimuksessa Ranskan Toulousen ja Skotlannin Glasgown 35–63 –vuotiaiden miesten välillä kävi ilmi, että vaikka alkoholin kokonaiskulutus oli vertailukelpoinen, glasgowlaiset miehet kuolivat sydän ja verisuonitauteihin miltei viisi kertaa toulouselaisia enemmän. Ihmisten elämää koskevissa tutkimuksissa muuttujia on toki paljon, joten tulokset antavat vain viitteitä viinin ja viskin mahdollisesta osuudesta asiaan.

Viinin puolesta kuitenkin puhuvat seuraavat seikat:

Verrattuna viinoihin, viineissä on varsin kohtuullinen alkoholiprosentti
Kaikista alkoholijuomista juuri viini sisältää vähiten energiaa eli hiilihydraatteja
Viini on gluteeniton – viljatuotteet aiheuttavat monelle ongelmia.
Viini on ekologinen valinta. Sen tuottamiseen ei tarvita tehtaita tai monimutkaista laitteistoa. Sen viljely ei myöskään vie tilaa muulta viljelyltä, koska useimmiten viinialueiden maaperä soveltuu huonosti muuhun viljelyyn.
Viini on osa ateriaa. Useat tutkimukset viittaavat siihen, että ennen ruokailua tai sen aikana nautittu lasillinen antaa parhaan suojan sepelvaltimotautia vastaan.
Viini on osa monituhatvuotista historiaa ja paikallisia kulttuureja.
Viini parantaa ruokailun kokonaisuutta sekä maullaan että tunnelman luojana.
Ja tietenkin: hyvän viinin tuomaa mielihyvää on vaikea päihittää!

Voiko viini aiheuttaa allergisia reaktioita?

Joitain allergiaa aiheuttavia aineisosia, kuten rikkiyhdisteitä tai hedelmissä usein esiintyviä, ristiallergiaa aiheuttavia lipidien kuljetusproteiineja esiintyy myös viinissä. Kuten normaalisti kaikkialla luonnossa, myös viinissä esiintyy pieniä määriä biogeenisiä amiineja. Todetut allergiat ovat kuitenkin hyvin harvinaisia ja luotettavia arvioita yliherkkyyksien yleisyydestä ei ole saatavilla.

Sulfiiteista kysellään paljon. On muistettava, että SO₂ eli rikkidioksidi on luonnon alkuaine, jota syntyy spontaanisti alkoholikäymisen yhteydessä. Lisättyjen sulfiittien määrää valvotaan EU:ssa. Mikäli haluat löytää erittäin vähäsulfiittisen viinin, valitse kuiva punaviini viileältä alueelta. Lisätyllä rikkidioksidilla suojellaan rypälemehua pilaantumiselta erityisesti kuumissa olosuhteissa ja silloin kuin juoma halutaan jättää makeaksi. Punaviinin kuorten sisältämät tanniinit suojelevat viiniä, joten punaviinien valmistuksessa lisätyn rikkidioksidin tarve on vähäinen.

Niin kutsuttu punaviinipäänsärkyoireyhtymä on ilmiö, jota kuvataan esimerkiksi Terveystiedon sivuilla, mutta jonka yleisyyttä, aiheuttajaa eikä mekanismia tunneta. Kyse on ihmisten kertomuksista, joissa jo yhden punaviinilasin nauttiminen on aiheuttanut kovan päänsäryn tai krapulaa muistuttavan olotilan. Tutkijat epäilevät, että kyse on psykologisesta ilmiöstä, jossa jokin muu mielleyhtymä aiheuttaa koetun olotilan. Muuten ei ole selitettävissä se, että jotkut saavat päänsäryn ranskalaisista, toiset espanjalaisista, kolmannet italialaisista punaviineistä.

Tanniiniallergiaa ei tunneta lääketieteellisenä ilmiönä.

Tunne rajasi!

Nykyään tunnemme hyvin liiallisen alkoholikulutuksen seuraukset. On täysin kiistatonta, että jokaiselle on olemassa raja, jonka jälkeen alkoholijuomien nauttiminen on ennen kaikkea haitallista – niin terveydellisesti kuin sosiaalisestikin. Erilaisia määrään perustuvia suosituksia annetaan useissa maissa ja hyvä niin – tarkoituksenahan on varoittaa ja suojella yhteisöä liialliselta alkoholin kulutukselta. Tieteellistä tarkastelua kestävää yleispätevää ja samalla täsmällistä turvallisen kulutuksen määrää on kuitenkaan mahdotonta määrittää, koska jokaisen yksilön henkilökohtainen raja riippuu paitsi kehon nestetilavuudesta myös genetiikasta, yleisestä terveystilasta sekä juomistavoista. On ihmisiä, joiden ei tulisi nauttia lainkaan alkoholipitoisia juomia.

Viini on ihmiskunnan yksi vanhimmista juomista. Se on ollut ennen kaikkea tärkeä nesteen ja energian lähde, ja hyvin säilyvänä hygieeninen sellainen. Nautintoaineen asemaan viini on kohonnut vasta yltäkylläisyyden myötä.

Master of Wine David Birdiä mukaillakseni: Ainoa tapa vaikuttaa alkoholista aiheutuviin ongelmiin on kasvattaa nuorisomme kohtuukäyttöön. Tämä tapahtuu viinistä nauttien – ei humaltuen.