Metron varrella Fat Lizard
Ravintola Fat Lizard - Hyvä syy tulla ravintolamatkalle Espoon Otaniemeen
Kyllä niitä saikin odottaa. Länsimetroa ja ravintolaa, joka toisi helsinkiläisetkin Espooseen. Metro tuli viime vuoden marraskuussa. Loppiaisen jälkeen Espoon Otaniemeen, vastapäätä metroasemaa, avattiin ravintola nimeltä Fat Lizard. Siellä käy todistettavasti myös stadilaisia. Vähänkin oluista kiinnostunut saattaa nyt tokaista, että ”sehän on olutta eikä ravintola”, mutta malttakaapas hetkinen. Paljastamme kaiken. Viiniposti teki matkan pääkaupunkiseudun ravintolaelämää kohauttaneeseen Lihavan Liskon valtakuntaan.
”Seuraavana Aalto Yliopisto, Nästa Aalto Universitet… ”. Nyt pitää terästäytyä metrovaunussa, sillä se on poistumispysäkki. Laiturilla katse opastetauluun, valitse uloskäynnin suunnaksi Tietotie. Ota hissi tai rullaportaat, kävele tovi ja sitten vielä yksi hissi tai rullaportaat. Astu ulos metroasemalta, käännä katseesi loivasti oikealle niin näet punatiilisen rakennuksen (ja niitähän Otaniemessä riittää). Tästä et voi erehtyä, sillä sen seinässä seisoo kirkonkokoisin kirjaimin FAT LIZARD RESTAURANT & BAR. Kipaise nyt vain tien yli. Olet saapunut kohteeseen. Ravintola Fat Lizardiin on helppo tulla. Länsimetrolla idästä ja lännestä.
Astutaanpa siis sisään. Vau, mikä vastaanotto, sillä koko ravintolatila tervehtii sinua kertasilmäyksellä. Ja se silmäys lupaa hyvää viihtyvyyden kannalta. Yhdistetty messinkipäällysteinen baari/tarjoilutiski toimii vastaanottopisteenä. Siitä on suora sihti jokaisen ravintolan tärkeimpään paikkaan, keittiöön, jonka sydämessä sykkii suuri puu-uuni.
Kahteen tasoon rakennettu ravintolasali on melko iso, mutta kodikkaan kutsuva, sillä sisustuksen ja valaistuksen avulla tila on taitavasti jaettu erilaisiin kokonaisuuksiin. Ylätason kapeat pitkät baaritasot ja korkeat baarituolit kiertävät pitkin ravintolasalia ja toimivat ikään kuin tilaa kokoavana ”muurina”. Sisustuksen väritys on kirjo murrettuja sinisen eri sävyjä, harmaata ja mustaa, joita kalusteiden vaalea puu raikastaa. Tumma katto ja vaalea lattia häivyttävät korkeuden vaikutelmaa. Viherkasvit, mm. erilaiset kaktukset ja suuret fiikukset, täydentävät ravintolan retrofiilistä.
Lounaalla ja sunnuntaibrunssilla buffet-pöytänä toimiva messinkipöytä muuntuu muina aikoina näppärästi parinkymmenen hengen yhteisöpöydäksi. Ikkunasivuston rennon oloinen lounge- tila sohvineen ja pyöreine pikkupöytineen on houkutteleva, isot ikkunat tuovat sisään valoa.
Salin perimmäisessä osassa sijaitsee kabinetti, joka kiireaikana katetaan myös normaaliin ravintolakäyttöön.
”Sisustuksen suunnittelussa teimme yhteistyötä ARK Helsingin Otso Virtasen kanssa”, kertoo Tiina Karling, joka on yksi ravintolan omistajajoukosta. Hän vastaa operatiivisesta toiminnasta salin puolella ja on ollut vahvasti mukana myös sisustussuunnittelussa. Tiinalla on takana vankka ura ravintola-alan johtotehtävissä mm. Royal Ravintoloissa ja Ravintola Lasipalatsissa, jossa hän oli myös partnerina.
Oluesta kaikki alkoi
Palataan siihen olutasiaan. Fat Lizard todellakin on olutta ja nyt myös ravintola, joka syntyi samanhenkisten oluenpanijoiden ja ravintola-ammattilaisten yhteisen tahtotilan seurauksena. Ilmeisen onnellisten tähtien alla syntyneessä liitossa pidetään rahat erillään, mutta jaetaan sama ideologia hyvän maun puolesta, lasissa ja lautasella.
Fat Lizard – oluiden isät, Tuomas Koskipää ja Heikki Ylinen, aloittivat pienpanimotoiminnan Espoon Kivenlahdessa jo vuonna 2013. Se on ensimmäinen espoolainen pienpanimo ja sen tuotteita saa nykyisin myös lähimarketeista.
Pienpanimo-oluiden suosion kasvun ja omien oluidensa menestyksen myötä kaverit totesivat, että tilat eivät enää riittäneet täysipainoiseen toimintaan ja alkoivat hakea uutta paikkaa panimolleen. Se löytyi Aalto-yliopiston kampukselta Otaniemestä.
Yliopiston edustajat ehdottivat Fat Lizardin kavereille, että nämä avaisivat panimon yhteyteen anniskelupaikan, baarin tai pubin, josta saisi myös pientä syötävää. Tämä oli oluenpanijoiden mukavuusasteen ulkopuolella, mutta he tiesivät mistä saattaisi löytyä kiinnostuneita.
Näin kuvaan astui ravintoloitsija Andy Solomon, jonka Itä-Helsingin Herttoniemessä sijaitseva Treffi Pub & Bistro oli jo osoittanut sen, että lähiravintolasta voi tulla niin suosittu, että sinne tullaan kauempaakin.
Salomonin verkostosta löytyi oitis myös kiinnostuneita ja ammattitaitoisia kumppaneita. Tiina Karlingin lisäksi osakkaina ovat Fat Lizardin huhtikuussa työnsä aloittava toimitusjohtaja Viljo Laine, keittiömestari Matti Hälvä ja baariosaamisesta sekä yöelämän kuvioista vastaava Ville Virmala. Myös Treffin keittiöpäällikkö Topi Keskisarja on osakas ja silloin tällöin vieraileva tähti myös Otaniemen keittiössä.
Kun ajatus ravintolasta oli syntynyt ja kumppanit löytyneet, piti vielä löytää se tärkein eli sopiva paikka ravintolalle Aalto-yliopiston kampukselta. Tovi siinä vierähti paikkaa hakiessa ja toinen tovi ennen kuin kaikki korjausrakentamiseen liittyvät kiemurat oli selvitetty. Rakennus, jossa Fat Lizard nyt sijaitsee, on nk. Vesitalo, jossa aikoinaan toimi VTT:n laivasimulaattori. Asiakkaan näkökulmasta katsoen hiljaa hyvää tuli ja hyvän paikan ravintolalle löysivätkin. Viihtyisän ja helposti lähestyttävän, monessa mielessä.
Ruokaa ja juomaa jokaisena viikon päivänä ja pizzaa yökyöpeleille
Vasta muutaman kuukauden toiminut Fat Lizard iski kertalaakista espoolaisen ravintolakansan makunystyröihin ja sai myös helsinkiläiset hyppäämään metron kyytiin.
”Totta, meillä on ollut todella vilkasta ihan alusta alkaen. Meitä oli selvästi odotettu”, Tiina toteaa tyytyväisenä. Ja lisää, että jos haluaa iltaisin istua mukavasti ravintolapöydässä, pöytävaraus etukäteen on välttämätön. Ruokaa saa toki myös baaritiskiltä, joten nälkäisenä ei ovelta tarvitse kääntyä. Lounaalle pöytävarauksia ei tehdä, mutta tuoleja ravintolassa riittää, jopa 330 hengelle. Ja kesällä ulos levittäytyy 100 - paikkainen terassi.
Henkilökuntaa tämän kokoinen ja joka päivä aamusta iltaan auki oleva ravintola tarvitsee melkoisesti. Rekrytoinnissa Fat Lizard on onnistunut Tiinan mukaan mukavasti. Hieman vaikeuksia oli löytää ammattitaitoiset pizzakokit, mutta sekin asia järjestyi. Palkkalistalla on nyt nelisenkymmentä uteliasta, ennakkoluulotonta, hyväntuulista ja työtä pelkäämätöntä ammattilaista, joille rakkaus hyvään ruokaan on ehdoton edellytys.
Fat Lizard tarjoaa 12 euroa maksavaa lounasta maanantaista perjantaihin kello 10.30 - 14.00. Lauantaina ei ole lounasta, mutta ruokaa saa à la carte – listalta. Sunnuntain lounaalla pöydät notkuvat monenlaisia herkkuja ja makumaailmat muuttuvat viikoittain; nimensäkin mukaan runsas Fat Brunssi maksaa 36 euroa ja 0-13 – vuotiaat lapset maksavat lounaastaan euron per ikävuosi.
Ravintola on auki sunnuntaista torstaihin kello 10.30 - 24.00 ja keittiö sulkeutuu kello 23.00. Perjantai- ja lauantai-iltoina hillutaan 04.00:n saakka. DJ pitää huolta musiikista, tunnelma on korkealla, olut kuohuaa, viini virtaa ja keittiö tarjoaa pizzaa valomerkkiin saakka.
”Asiakaskunta on luonnollisesti pääosin espoolaisia eri puolilta kaupunkia, mutta myös Helsingistä tänne jo tullaan. Lounasaikaan meillä käy etenkin Aalto-yliopiston ja paikallisten yritysten henkilökuntaa ja heidän vieraitaan ja asiakaskunta on aika miesvoittoista. Iltaisin joukko taas on hyvin vaihtelevaa; herraseuroja, opiskelijoita, pariskuntia ja erilaisia kaveriporukoita. Monet, jotka käyvät täällä lounaalla työpäivinä, tuovat perheensä esimerkiksi sunnuntaibrunssille. Perjantai- ja lauantai-illat ovat sitten ihan oma lukunsa, silloin ollaan reilusti menopäällä.”
Tiina kertoo, että näihin DJ-vetoisiin viikonloppuiltoihin on suunnitteilla muutakin ohjelmaa. Jaoin hänen kanssaan vinkkinä muiston kaukaa menneisyydestä 1970-luvulta, jolloin Otaniemessä toimi Suomen ensimmäinen erotiikkaravintola nimeltään Luolamies niukasti pukeutuneine tarjoilijoineen ja strippareineen. Ravintola lopetti toimintansa jo 80-luvulla monen miespuolisen asiakkaansa harmiksi. Oletan. Ei tainnut kuitenkaan tämä idea olla mielessä Fat Lizardin väellä, mutta saimmepa hyvät naurut aikaan pelkästä ajatuksesta.
Rehellistä, ronskia, rentoa, runsasta
Koko ajan mielessäni on pyörinyt kysymys sirkoista, ne kun ovat nyt niin trendiruokaa ja niitä löytyy Fat Lizardinkin listalta. Ovat kuulemma vielä ihan naapurista, espoolaista lähiruokaa. Heitän kysymyksen, johon Tiina Karling vastaa syvään huokaisten. Sirkat eivät taida olla ihan ruokalistan ykkösjuttu.
”Emme ole missään nimessä mikään hyönteisravintola, vaikka meillä onkin tarjolla sirkkoja. Emmekä pizzeria, vaikka meillä saa Espoon parhaat pizzat, emmekä myöskään panimoravintola, vaikka yhteistyökumppanimme on panimo ja hanassa saa 12 erilaista pienpanimo-olutta.”
”Olemme Ravintola isolla ärrällä ja tarjoamme hyvää, rehellistä ruokaa, laadukkaita juomia ja palvelua vankalla ammattitaidolla, mutta kaikkea muuta kuin ryppyotsaisesti”.
Ja mitä se ruoka sitten on? Keittiömestari Matti Hälvä saapuu sopivasti paikalle. Annetaanpa hänen selvittää. Mies on pitkän matkan keittäjä, omien sanojensa mukaan tiskarina uransa aloittanut ja kokemusta maailmaa myöten hankkinut. Otaniemeen Matti tuli Royal Ravintolat – ravintolaimperiumista, niin kuin muutama muukin avainporukasta.
”Laadukasta, aivan ensimmäiseksi. Raaka-aineissa ei tingitä. Rehellistä, ronskia, rentoa, runsasta. Minkäänlaista piperrystä ei annoksista löydy. Meidän juttu ovat esimerkiksi fat platters eli runsaat lihavadit, äyriäisvadit ja vegevadit. Ja syödä saa vaikka sormin. Valttimme on puu-uuni, joka taipuu moneen ja hiiligrilli, jossa valmistettuna kokonainen kala ja erilaiset pihvit saavat aivan oman arominsa. Jos minun täytyy jotenkin kuvailla meidän tyyliä, niin kyllä se jenkkikeittiön suuntaan menee. Esimerkkinä voisin mainita Fat Steakit, jotka ovat sisarravintolamme Treffin burgereiden sekä jenkkityylin innoittamia. Kutsumme niitä evoluutioburgereiksi ja ne tarjotaan puulaatikossa”, Matti kuvailee.
”Käsillä tekeminen on keittiössä kunniassa. Kaikki tehdään alusta asti itse, pizzataikinat ja blinitaikinat esimerkiksi. Mitään valmista tai puolivalmista ei käytetä.”, Tiina vielä korostaa.
Ravintolan keittiön sydän ja taikakalu on ehdottomasti italialaisvalmisteinen puu-uuni, joka lämpiää suomalaisilla koivuhaloilla. Uunissa paistuvat italialaisten käsien taikomat aidot pizzat ja gratinoituvat yhtä hyvin osterit kuin mehevä lasagne.
Big and juicy from Down Under!
A la carte – listaa lukiessa alkoi vesi nousta kielelle. Mitäpä sanoo viinilista?
Viinilista sanoo vaikka mitä. Se on yksi hauskimmista näkemistäni listoista. Viinit on jaettu alaotsikoihin tyylinsä mukaan: pirteät ja eloisat sekä elegantit ja aromaattiset valkoviinit, kevyet ja hurmaavat tai rotevat ja miellyttävät punaviinit jne. Mutta mieli tekee melkein valita viini ihan sen mukaan millaisella tekstillä sitä on kuvattu nimen jälkeen. Kiss me, I’m Spanish vegan! (Albet I Noya Curiós Xa-rello, Espanja) tai Ain´t no party like a Pinot party! (Jekel Pinot Noir, USA) tai A time and a place for a German Riesling, now and here? (Reh-Kendermann Riesling vom Kalkstein, Saksa). No, paras katsoa myös ehkä kukkaronsa venyvyyttä, sillä listan viinit ovat pullohinnaltaan 38 euron ja reilun satasen väliltä.
”Ville Virmala vastaa meillä oluista ja baarijuomista ja minä viinivalinnoista. Olutta menee todella paljon. Sitä saa myös kahden desin annoksina, jolloin voi huoletta maistella useampia oluita. Myös lonkeroa ja siideriä lasketaan hanasta.”
”Viinilistalle olisin halunnut erityisesti pohjoisamerikkalaisia viinejä ruokatyyliämme mukaillen, mutta niiden tarjonta on ainakin toistaiseksi vielä aika suppea. Viinit ovat nyt valikoituneet tyyliensä mukaan, ja mahdollisimman hyvin ruokalistaamme täydentäen, mutta olen yrittänyt löytää valikoimaan myös hieman tavanomaisesta poikkeavia viinejä, kuten esimerkiksi Zinfandelia Meksikosta tai Malbecia Australiasta. Sen lisäksi meillä on hieno Library wines – kokoelma spesiaalitilanteita varten ”, Tiina summaa.
Kyllä. Olen vaikuttunut kokemastani ja iloinen meidän espoolaisten puolesta. Täytyy sen verran kuitenkin jarruttaa ja todeta, että toki Espoossa on saanut ravintolaruokaa kautta aikojen ja yöelämääkin on tarjolla. Mutta, ja se onkin aika iso mutta, espoolainen ravintolaelämä on pirstoutunutta (kun meillä ei ole sitä keskustaa), se on paljolti keskittynyt ostoskeskuksiin ja hotelleihin ja sitä leimaa vahvasti nurkkakuntaisuus. Edes Espoon sisällä omia, vähän lupaavampiakaan ravintoloita ei ole jaksettu kannustaa, vaan on menty mieluummin Helsinkiin. Onko suunta nyt muuttumassa.
Pysähdypä ihan vaikka uteliaisuudesta seuraavalla ravintolaressulla Aalto-yliopiston metropysäkillä. Ja stadilaiset tervetuloa vaan naapuriin. Länsimetrolla tänne pääsee.
Teksti: Sirpa Lauttamus-Ahola, espoolainen
Kuvat: Fat Lizard
Fat Lizard Restaurant Bar
Tietotie 1, 02150 Espoo
Avoinna : Su-To 10.30 – 24.00 Pe-La 10.30 – 04.00
Varaa pöytä netissä www.ravintolafatlizard.fi
Tiedustelut ja isompien seurueiden pöytävaraukset voit tehdä puhelimessa 020 127 7710.
Julkaistu 4/2018
