Chardonnay – maailman viljellyin valkoinen rypälelajike
Chardonnay viinit taipuvat moneksi...
Maailman eniten viljelty valkoinen lajike Chardonnay nousi huimaan suosioon 1900-luvun lopulla. 1980-luvulla puhuttiin jopa chardonnay-maniasta kun sen viljelypinta-ala nelinkertaistui yhden vuosikymmenen aikana. Vaikka kasvu hidastuikin 2000-luvulle tultaessa, sen 200 000 hehtaaria on isompi kuin monen maan kokonaistuotanto. On tuskin yhtään viiniä viljelevää maata, jossa se ei esiintyisi, ja useimmissa sen rooli on merkittävä.
Kuten kaikkien myyvien brändien, myös Chardonnayn alkuperästä on kiistelty. DNA-tutkimukset ovat kuitenkin kiistattomia ja osoittavat sen olevan Pinot’n ja Gouais Blancin luonnollinen risteytys Saône-et-Loiren alueelta Lyonin ja Dijonin välimaastosta. Ensimmäiset luotettavat maininnat ”Chardonnet”-lajikkeesta ovat peräisin 1600-luvun lopulta, ja sen lopulta Chardonnayksi vakiintunut nimi on peräisin samannimisestä kylästä Mâconnays’ssa. Onkin harvinaista, että vanhan lajikkeen nimi on niin vakiintunut, että sen synonyymejä tuskin enää muistetaan.
Chardonnayn suosiota voi selittää sen taipumus aavistuksen makeutena tuntuvaan korkeaan alkoholipitoisuuteen, sen yhteensopivuus tammen tuomien aromien kanssa, tai sen monipuolinen ja alueesta riippuva aromimaailma. Onkin kuvaavaa, että australialaiset tutkijat ovat löytäneet samoja makua aiheuttavia komponentteja mm. vadelmista, vaniljasta, trooppisista hedelmistä, persikoista, tomaateista, tupakasta, teestä ja ruusunlehdistä. On vaikeaa nimetä tyypillisiä chardonnayn aromeja, koska viinit ilmentävät hyvin paitsi kasvupaikkaansa myös tekniikoita, joita viininvalmistuksessa on käytetty.
Chardonnay viihtyy hyvin erilaisissa ilmastollisissa olosuhteissa ja kasvattaa helposti suurehkon sadon. Premium-laatua tavoittelevat viljelijät rajoittavat satoa alle 30 hehtolitraan/hehtaari, mutta 80 hehtolitran tuotannollakin saadaan aikaan kelvollisia viinejä. Ainoa ongelma on sen myöhäinen silmujen puhkeaminen, ja viileillä alueilla kuten Burgundissa kevään pakkaset (ja jopa raekuurot) aiheuttavat usein vahinkoa. Liian kuumassa lajike saattaa toisaalta menettää hapokkuutensa ennen kuin halutut aromit ovat ehtineet kypsyä. Huomattava määrä erilaisia klooneja onkin kehitetty vastaamaan erilaisiin haasteisiin ja toivottuun lopputulokseen.
Chardonnayn tyylien kirjo on yhtä laaja kuin sen kasvatus. Joskus on vaikeaa uskoa, että chablis’n teräksisen hapokkaat ja sitrusaromiset viinit on tehty samasta lajikkeesta kuin voita ja kermaa muistuttavat täyteläiset montrachet’t, puhumattakaan trooppisen hedelmäisistä, runsaan alkoholipitoisista Kalifornian chardonnaysta tai muhkean tammiaromisista chileläisistä versioista. 1900-luvun tammibuumi on tosin sittemmin laimentunut, ja nykyään myös uudessa maailmassa kuten Chilessä, Australiassa ja Argentiinassa tuotetaan leveysasteesta ja korkeuseroista riippuen hyvin erilaisia chardonnay-tyylejä.
Unohtaa ei sovi myöskään Chardonnayn merkitystä kuohuviineissä. Champagnessa se on yksi kolmesta päärypälelajikkeesta, ja vintage-samppanjoissa usein ainoa. Tärkeänä osana se on myös Espanjan Cavan ja Italian Franciacortan tuotannossa sekä englantilaisissa kuohuviineissä.
Ranska viljelee miltei neljäsosan koko maailman chardonnay-tuotannosta. Vanha Eurooppa onkin rakastanut lajiketta jo vuosisatojen ajan, mutta vasta nk. uuden maailman nousu lajike-etiketeillään nosti Chardonnayn nimen kuluttajien huulille. Terroir-orientoituneet eurooppalaiset eivät ole perinteisesti ilmoittaneet rypälelajikkeita etiketeissään, mutta kun amerikkalaiset yrittivät myydä omaa chardonnaytaan Chablis-etiketillä, Ranska luonnollisesti älähti. Uusilla viinialueilla ei ollut historiaa myyntivalttinaan, joten lajike-etiketit yleistyivät.
Jos ”uuden maailman” viineille hymyiltiinkin hieman vinoon vielä vuosituhannen vaihteessa, hymy on sittemmin vaihtunut ihailevaksi. Maat, kuten Australia, Uusi-Seelanti, Chile ja Argentiina ovat ponnistaneet nopeasti uusien innovaatioiden ja teknologian avulla vakavasti otettavien viinimaiden joukkoon. Nyt myös ”vanhan maailman” uudet viinitilat ja modernit toimijat ovat alkaneet lisääntyvässä määrin käyttää rypälelajikkeen nimeä etikettinsä näkyvällä paikalla uuden maailman esimerkin mukaan!
Teksti: Liisa Huttu-Hiltunen
Tutustu myös kestosuosikki Rieslingiin täältä! Psst! Linkin takana myös meidän lemppari risukat suosituksena!
Suositukset
Raimat Castell Chardonnay Organic
Persoonallisen luomu-Chardonnayn erikoisuutena on kolmessa eri kypsyysvaiheessa kerätyt rypäleet, joista kukin tuo viiniin omanlaisiaan aromeita.
Tuloksena on intensiivisen hedelmäinen ja puhdaspiirteinen viini. Sen kypsän sitruksisessa ja tasapainoisen hapokkaassa maussa aistii keltaluumua, aprikoosia ja viherpäärynäisyyttä. Raimat Castell Chardonnay Organic on erinomainen valinta esimerkiksi paistetulle kalalle, runsasmakuisille äyriäisille ja vaaleille liharuoille. Sopii myös erilaisille kasvisruoille, myös parsan kumppaniksi.
Louis Latour Bourgogne Chardonnay 0.375 l
Maison Louis Latour on yksi Burgundin innovatiivisimmista tuottajista, jolla on yli 2 vuosisadan kokemus Burgundin historiallisesta viinintuotannosta. Vuonna 1797 perustettu Maison Louis Latour jatkaa yhä perheyhtiönä, nyt jo 11. sukupolvessa. Kansainvälistä mainetta nauttiva perhe valmistaa viinejä lukuisilla Burgundin ala-alueilla huolehtien rakkaan seutunsa kestävästä kehityksestä sekä arvokkaista perinteistä. Perheen viinitarha tarjoaa joka vuosi viinejä, jotka edustavat paitsi poikkeuksellista terroiriaan, myös Louis Latourin nimeen liitettävää mahtavaa laatua ja tinkimätöntä eleganssia.
Louis Latour Bourgogne Chardonnayn käsin poimitut rypäleet on hellän puristamisen jälkeen käytetty lämpökontrolloiduissa terästankeissa. Viinin hapot ovat saaneet pyöristyä malolaktisen käymisen kautta, jonka jälkeen viinin on annettu kypsyä tankeissaan 10kk ajan ennen pullotustaan.
Keskisyvä sitruunankeltainen viini tuoksuu runsaan hedelmäiselle: siitä voi aistia keltaista luumua, hunajamelonia, persikkaa ja persikan kiveä, vaaleita kukkia, jugurttia ja aavistuksen kypsytyksestä kertovaa mehiläisvahaa. Suussa kuiva ja ryhdikkään hapokas viini on niin ikään tiiviin hedelmäinen ja suutuntumaltaan runsas. Mineraalinen ja hieman kehittynyt jälkimaku supistaa suuta miellyttävästi kuin ruokaa kutsuen.
Crafty Hedgehog Chardonnay Organic on herkullinen luomusertifioitu valkoviini Ranskasta. Viinissä on pirteää hapokkuutta, jota tasapainottaa runsas hedelmäisyys. Monikäyttöinen viini, joka sopii niin nautiskeluun kuin ruokien kyytipojaksi. Ruokapariksi neuvomme valitsemaan esimerkiksi kala- ja äyriäisruoat sekä itämaiset ruoat.
Coto de Imaz Reserva Blanco
Tammitynnyreissä sekä pullossa kypsynyt viileän ilmanalan Chardonnay kuuluisalta El Cotolta, joka on Espanjan suosituin Rioja-viinien tuottaja. Aromaattinen ja aavistuksen tamminen viini on oiva pari grillatun kalan ja kanan kanssa.
Kullankeltaisen valkoviinin runsaan hedelmäisessä tuoksussa on appelsiininkukkaa, hunajaa ja vaniljaa. Maultaan viini on kuiva, aromaattinen ja hedelmäinen. Appelsiininkukkaista ja hunajaista makumaailmaa täydentää elegantti tammisuus.
