Gustave Lorentz - Uusia tuulia

”Qui l’eût cru?” ”Kuka olisi uskonut?” on alsacelaisen Gustave Lorentzin viime vuonna markkinoille tulleen uutuusviinin jännittävä nimi. Suomen markkinoilla sitä tuskin tunnetaan, sillä viini vietiin käsistä saman tien eikä koskaan ehtinyt pohjolaan. Uusi vuosikerta on kuitenkin taas pullossa, ja nyt kiinnostaa kuulla, mitä pitäisi – tai ei pitäisi – uskoa.

Värikäs historia

Pittoreskissä Bergheimin pikkukylässä keskellä Alsacen viinitietä sijaitseva Gustave Lorentz on perheomisteinen viinitalo jo kuudennessa polvessa. Talo on pysynyt  perheen omistuksessa sen perustamisvuodesta 1836 lähtien, vaikka ympärillä asiat ovat muuttuneet rajustikin. Alsacen alue on värikkään historiansa aikana kuulunut vuoroin Ranskalle, vuoroin Saksalle. Vaikka Alsace on ollut osa Ranskaa jo lähes 80 vuotta, ovat saksalaiset vaikutteet nähtävissä kaikkialla: piparkakkumaisissa taloissa, hapankaalia ja makkaroita rakastavassa ruokakulttuurissa, alueen omassa kielessä, joka tunnetaan nimellä Elsassisch tai Alsacien, - ja tietysti myös viineissä. Alsacen viinit tunnistaa flûte muodostaan, eli kapeasta pitkästä pullosta. Viinit ovat usein lajikeviinejä ja Ranskalle epätyypilliseen tapaan lajike on usein selkeästi mainittu etiketissä.

Georges Lorentz vaimonsa Ingridin (keskellä) ja kolmen tyttärensä kanssa. Nuorimmainen, Ingrid (vanhempien välissä) opiskelee enologiaa.

Niin viinin viljely kuin valmistuskin ovat muuttuneet merkittävästi Gustave Lorentzin yli 185-vuotisen historian aikana. ”Alkujaan rypälelajikkeita oli lukuisia ja niitä sekoitettiin huoletta keskenään. Saksalaisvalloitusten aikana tärkeintä oli keskittyä määrään. Vasta 1960- luvulla Alsacen laatuluokitusten ja satomäärärajoitusten myötä alettiin keskittyä enemmän laatuun”, taloa vuodesta 1995 asti johtanut Georges Lorentz kertoo.

Paras mahdollinen laatu onkin Lorentzilla tinkimätön tavoite ja menee aina määrän edelle. Viinien tuotantomäärät on aina pidetty reilusti alle apellaation maksimimäärän. Pienemmät satomäärät ovat taanneet konsentroituneemmat rypäleet ja näin vaikuttaneet suoraan viinin laatuun.

10 vuotta sertifioitua luomuviljelyä

Uusi sivu kääntyi talon historiassa vuonna 2009, kun Georges Lorentz päätti muuttaa kaikki talon 35 hehtaaria luomuviljellyiksi. Tarhat saivat luomusertifikaatin vuonna 2012. Ajatus luomuun siirtymisestä syntyi monesta syystä: halusta tuottaa puhtaampia rypäleitä, tarpeesta taata terveelliset työolot tarhatyöskentelijöille sekä tärkeydestä vaalia monimuotoisuutta tarhoilla. Myös kaupallinen puoli toki vaikutti, monet asiakkaat etenkin Pohjois-Euroopassa olivat alkaneet haluta luomuviinejä. Talon AOC Alsace -luokiteltu luomuviinisarja sai nimen ”Évidence” ja etikettiä koristaa höyhenen kuva. Évidence tarkoittaa todistetta, ja viittaa lintujen paluuseen tarhoille luomuviljelyn myötä. Viinit kirkastetaan bentoniitilla, ja ne sopivat myös vegaaneille.

Gustave Lorentzin tarhamanageri Jean-Cristophe Kester arvioi, että siirtyminen konventionaalisesta viljelystä luomuviljelyyn teettää noin 30 % enemmän työtä tarhoilla. ”Suuri osa työstä liittyy mahdollisten tautien, usein sienitautien, ennaltaehkäisyyn. Köynnösten lehvästö pyritään pitämään ilmavana leikkaamalla köynnökset tiettyyn muotoon ja poistamalla lehtiä ahkerasti kukinnan jälkeen. Köynnöksiä ravitaan luonnonmukaisilla aineilla, kuten appelsiiniöljyllä tai nokkosilla, syksyisin kylvämme viljaa. Teemme paljon työtä tarhoilla myös biodiversiteetin parantamiseksi, mm. pensasaidoilla houkuttelemme lintuja ja hyönteisiä. Hyönteismyrkkyjä emme ole käyttäneet yli 30 vuoteen. Tuotantomäärät ovat hieman laskeneet luomuviljelyn myötä, ja vuosikertavaihtelut tuntuvat suuremmilta. Profiililtaan viineistä on kuitenkin tullut puhtaampia, niissä on korkeampi hapokkuus ja ne ovat kompleksisempia”, Jean- Cristophe kertoo.

Gustave Lorentz on perustamisestaan lähtien toiminut ns. producteur négotiantina, paikallisesti ”Gourmet’na”, mikä tarkoittaa, että omien tarhojensa lisäksi rypäleitä on myös ostettu muilta, pitkäikäsiltä kumppaneilta.

Maaperä kuin mosaiikki

Gustave Lorentzin 35 hehtaaria levittäytyy ympäri Bergheimin kylää. Alsacen maaperästä puhuttaessa usein kuulee sanan mosaiikki sen monimuotoisuuden takia – täälläkin maaperä vaihtelee runsaasti pienenkin alueen sisällä. Yksi mielenkiintoisimmista maaperistä löytyy Alsacen pienimmältä, vain 3,2 hehtaarin Grand Cru tarhalta, Grand Cru Kanzlerbergista. Täällä saven ja kalkin seassa on myös mustaa kipsiä, joka antaa viineille omaleimaisen, syvän mineraalisen luonteensa. Viini on niin voimakas, että sitä kypsytetään vähintään viisi vuotta kellareissa ennen myyntiin laskua.

Kanzlerbergin viinit, Grand Crut Riesling ja Pinot Gris, ovat olleet luomusertifioituja vuodesta 2012 lähtien. Talolla on toinenkin Grand Cru tarha, Altenberg de Bergheim, jonka Riesling vuosikerta 2016 arvioitiin Alsacen parhaaksi valkoviiniksi Decanter World Wine Awardsissa 2020. Punasavinen, runsaan fossiilinen ja monin paikoin kivinen maaperä Altenbergilla tuottaa erittäin kompleksisia ja konsentroituneita viinejä.

Ja nyt Georges Lorentzilla on taas uusia suunnitelmia. ”Teemme jatkuvasti uusia kokeiluja tarhoilla ja kellarissa. Haluamme pysyä liikkeessä ja ravistella hieman pölyttynyttä Alsacen mielikuvaa. Käyn läpi kaikki uudet ideat yhdessä viinintekijämme Markuksen ja tarhamanagerimme Jean-Cristophen kanssa, joiden kanssa myös maistan jokaisen uuden viinimme. Vaikka valmistamme 45 eri viiniä, olemme aina pyrkineet tekemään kaikista viineistämme gastronomisia, puhtaita, kuivia ja raikkaita lajikeviinejä. Vuosi 2020 oli oivallinen vuosi kokeilla jotain aivan uutta. Teimme ensimmäisen oranssiviinimme neljästä eri lajikkeesta, ja annoimme ensimmäisen kerran viinin käydä spontaanisti villihiivoilla. Viini pullotettiin suodattamattomana ja ilman sulfiitteja. Nimesimme viinin omien tuntemustemme mukaan, ”kuka olisi uskonut?”. Viinin suosio yllätti meidätkin, ja tästä innostuneena jatkamme innovoimista. Tänä vuonna lanseeraamme ensimmäisen luomun natural-viinimme Grand Cru Altenberg -tarhalta. Samalta tarhalta odotamme huikeaa Pinot Noiria, mutta sitä saamme vielä odotella 10-20 vuotta”, Georges Lorentz kertoo.

Pitkiä työsuhteita: pääviinintekijä Markus on työskennellyt Gustave Lorentzilla 33 vuotta. Taustalla näkyvä foudre-tynnyri on kypsyttänyt viinejä lähes sata vuotta.